Merja Mäki: Ennen lintuja

 

Merja Mäki: Ennen lintuja

Gummerus, 2022

Lukija: Vuokko Hovatta

Kesto: 13h 31min

Sortavala, 1940.

Alli ei ollut halunnut parantajan oppiin, vaikka äiti sanoikin, että oli ollut onnekas päästessään. Alli itse halusi kalastajaksi, periä isänsä osuuden venekunnasta, mutta äidin mielestä sellainen oli silkkaa hullutusta tyttölapselle. Jos ei halua naimisiin, niin jokin naiselle sopiva ammatti oli sentään valittava.

Allia jännitti uuden nuoren emännän muutto taloon. Hän oli auttamatta jäämässä vanhaksipiiaksi, nyt kun viisi vuotta nuorempi Tuomas-veli oli vihitty raskaana olevan Sylvin, kauppiaan tyttären kanssa. Ei hän suostuisi Sylvin ja Tuomaksen elätiksi jäämään, muttei myöskään halunnut palata enää parantajaeukko Buabon luokse. 

Tykkien kumu kuului jo vähän kauempaa Laatokalta. Tuomaksen kaksoisveli Aatos oli kaatunut rintamalla, heti ensimmäisessä taistelussaan. Pakkoevakuoinneista huhuttiin ja pian heidänkin oli lähdettävä tien päälle. Alli lähti ajamaan heidän karjaansa maantietä pitkin ja Sylvi tarjoutui hänelle kaveriksi. Tuon matkan aikana heistä tuli hyvät ystävät. Perhe päätyi Pohjanmaalle mistä isä oli kotoisin, tämän veljen maatilalle, ja Alli päätyi töihin sairaalaan.

Sairaalassa oli tiukka hierarkia ja puhelinpiika oli siellä alimpana. Sen sai Alli moneen kertaan hoitajaoppilaiden naljailuista kuulla. Muutaman ystävänkin hän sai, mutta enimmäkseen häneen suhtauduttiin ylimielisesti. Häntä tarvittiin aina vaativimpiin tehtäviin, mutta hän jäi vaille sitä ainoaa "palkintoa" mitä pyyteettömästä aherruksestaan kaipasi. Alli oli kuitenkin selviytyjä alusta loppuun saakka.

Olen niin mielissäni siitä, että kuuntelin tämän kirjan! Kun lukija yhtäkkiä sanoi "epilogi", sanoin ääneen Voi ei, nytkö tää loppuu!

Uskomatonta, että joku osaa kirjoittaa näin koskettavan, kauniisti vivahteikkaan ja viimeistellyn oloisen tarinan kaikkine käänteineen vieläpä esikoisromaanissaan. Toivottavasti Mäki kirjoittaa vielä paljon lisää, sillä lukijoita varmasti riittää. 

Ennen kirjaan tarttumista olin itse vähän kiikun kaakun, jaksanko taas sota-aihetta, mutta olin nähnyt niin monia kiittäviä blogiarvioita tästä. Olen myös jo jonkin aikaa pitänyt jakoa, että ennen nukahtamista kuuntelen kevyitä, hyvän mielen kirjoja ja päiväsaikaan tällaista enemmän ajatuksia ja tunteita herättävää kirjallisuutta. Ennen lintuja oli nappivalinta jälkimmäisessä kategoriassa.

Vaikka aiheesta on lukenut monet romaanit ja muutaman tietokirjankin, tulee vastaan välillä uusia termejä, kuten tässä "kultareunaiset obligaatiot", joita karjalaiset olivat välirauhan aikana saaneet. Googletin näistä lisätietoja ja sen pohjalta voisin laittaa kirjan Helmet-lukuhaasteessa myös kohtaan 15, eli haluat tietää aiheesta lisää ja ilman muutahan tämä käy kaikille kohtaan 14 eli kertoo historiallisesta tapahtumasta. Minä sijoitin tämän kuitenkin kohtaan 5, kirjassa sairastutaan vakavasti. 

"Suomen valtion obligaatio, jota kansa kutsui ”kultareunaiseksi”. Muista lainoista poiketen lainaehdoissa oli maininta, että obligaation arvo on sidottu indeksiin. Sodan jälkeisinä vuosina, inflaation laukatessa, raha menetti arvoaan, mutta kultareunaisen arvo muuttui inflaation myötä."

Lainaus sivustolta osakekirja.fi.