Silvia Moreno-Garcia: Untamed Shore

 

Silvia Moreno-Garcia: Untamed Shore

Recorded Books, 2021

Lukija: Maria Liatis

Kesto: 8 h 3 min

Viridianaa odotti valmiiksi suunniteltu tulevaisuus kotikylässään Baja Californiassa. Vuonna 1979 kunnon meksikolaistyttö teki kuten vanhemmat tahtoivat, ja Viridianan äiti oli jo sopinut Manuelin äidin kanssa heidän lastensa liitosta. 19-vuotias Viridiana halusi kuitenkin elämältään jotain muuta kuin liudan lapsia, ikuisen ruuanlaiton ja pyykkäämisen ja miehen joka istuisi illat pitkät pelaamassa dominoa.

There was always duty. Mind-bogglingly dull duty. Duty without rhyme nor reason. Why, for example must they go to church every Sunday and then endure the same company, the same food, the same conversation and the same game of dominoes? Week after week, month after month, out came the good tablecloth, the white linen instead of the plastic, and the beer and the snacks. Chicharrones and Japanese peanuts and a bunch of 'hello compadre' and 'hello comadre' as the people assembled themselves around the table.

Viridiana joka osasi viittä kieltä teki mahdollisuuksien mukaan käännös- js opastöitä. Siten hän tutustui kolmeen amerikkalaiseen; Daisyyn, tämän veljeen Gregoryyn ja aviomieheen Ambroseen. Jälkimmäinen tarvitsi henkilökohtaista avustajaa kirjoitustöihinsä ja halusi tämän olevan jatkuvasti saatavilla, joten Viridiana muutti asumaan heidän vuokraamaansa villaan. Hän pyysi myös kaksi kertaa suuremman palkan kuin oli suunnitellut ja kun mies kirjoitti hänelle siekailematta shekin, Viridiana tiesi heidän olevan paitsi kauniita ja tyylikkäitä, myös rikkaita. 

After their nails were dry, they went to the beach together and Daisy laid herself down on the towel sunbathing, while Gregory asked Viridiana more about the sharks. She told them that in Santa Rosalia they still hunted sharks, they harpooned it. First the neck and then the back and then they dragged it onto the boat. No hooks with bait, no nets, but brute force. The fishermen beat the shark with the baseball bat, nail affixed to it.

Then he asked her about the peninsula, its people, geography. She told them that the east is calm and full of life, but the west is naked rocks, it is harsh, it is cruel. She told them about all the creatures you can find in the sea, not only the sharks, but great sea turtles, the lobsters, and the industries that had vanished many years before. 

Viridiana ihastuu Gregoryyn ja heille kehittyy suhde. Mies haluaa seuraavaksi lähteä Pariisiin ja ottaa Viridianan mukaansa ja tyttö on valmis heittäytymään seikkailuun. Mutta Baja Californian huolettoman rantaelämän technicolor-väreihin tulee tummia sävyjä, sillä samalla kun Viridianalle selviää, ettei Gregorylla ole yhtään omaa rahaa, tapahtuu onnettomuus. On selvää, että hänen pitää auttaa uusia ystäviään, pitää valehdella, pitää manipuloida laiskaa paikallispoliisia katsomaan sormiensa läpi tapahtuneen olosuhteita. Viridiana tulee vedetyksi syvemmälle perheen juoniin kuin hän haluaisi, mutta missä menee raja.

Alku oli sopivan hidas luomaan seisahtuneen, kuuman ja köyhän rantapaikan ilmapiirin, jossa aurinko nousee ja aurinko laskee eikä Viridianalla ollut paljon odotettavaa elämältään, mutta kun amerikkalaiset tulivat, alkoi tapahtua. Twistejä riitti ja se käänteentekevin ja ihmisten väliset suhteet lukijalle (ja Viridianalle) uusiksi heittänyt tuli suoraan päin näköä kun en yhtään osannut odottaa. Että mitä juuri sanoit?!

Viridianan henkilön kehittymistä viattomasta haaveilijasta toimijaksi jonka on käytettävä päätään eikä vain sydäntään, oli kiinnostava seurata ja ylipäätään tässä oli herkullisia henkilöitä ja sähköistä jännitettä sekä  onnistunut haimetafora. En olisi muuttanut mitään, viisi tähteä. 

Jessica Keener: Night Swim

Jessica Keener: Night Swim
Recorded Books, 2012
Lukija: Rachel Botchan
Kesto: 7 h 30 min

Kuuntelin kirjan Nextoryssa. 

If no-one talked about it, then the tragedy would go away and that would help me deal.

1970-luvun alussa, Bostonin lähiökaupungissa, 15-vuotias Sarah kasvoi perheensä toiseksi vanhimpana lapsena ja ainoana tyttönä kolmen veljen, Peterin, Elliotin ja Robertin kanssa. Isä Leonard opetti collegessa, äiti Irene oli kotirouva, he olivat keskiluokkaa, talossa oli viisi makuuhuonetta ja heillä oli kotiapulainen. We were "sometime Jews". On high holidays mother shooed us off to synagogue while she stayed home and baked potato pudding in her apron and fine leather pumps. 

Kun vanhemmat riitelivät, pari vuotta vanhempi Peter soitti heille kitaraa ullakkohuoneessaan. Välillä kun Sarah tuli koulusta, hän löysi äitinsä sohvalta puolitokkurassa lääkkeistä joita lääkärit kirjoittivat hänen niskakipuihinsa ja joita hän huuhteli alas viinilasillisten avulla.

Eräiden illallisjuhlien jälkeen Irene oli ottanut auton ja lähtenyt ajelulle, ajanut ulos tieltä aina järveen asti, mutta selvinnyt kuin onnen kaupalla muutamilla ruhjeilla. Sen jälkeen hän vältti pitkään pimeällä ajamista, kunnes tuli toinen, kohtalokkaampi kerta.

It defined the way some kids looked away from me or turned nervously when they saw me walking down the hall. I lived inside a capsule, a massive unspoken bubble of mutedness untill I grew so accustomed to it I hid inside it. 

Isä ja kukin lapsista reagoi Irenen kuoleman aiheuttamaan traumaan eri tavoin. Isä kutsui nuoren kollegansa, neiti Delganon illalliselle, mikä aiheutti paheksuntaa sekä vanhimmissa lapsissa että kotiapulaisessa. Peter pakeni musiikkiin ja bänditouhuihinsa, tuli kotiin aina myöhemmin, vaatteet hasikselle haisten. Kesän tullen Peter oli jo täyttänyt kahdeksantoista ja karkasi lupaa kysymättä Kaliforniassa asuvan serkun luo. Sarah oli nyt kuudentoista ja isä päätti, että hänen on mentävä kesäkouluun Stonehilliin, ennen kuin tytärkin saa päähänsä ties mitä liialla vapaa-ajallaan. Sarahilla ei oikeastaan ollut mitään kesäkoulua vastaan, oli ainakin tekemistä. Koulu oli kauempana maaseudulla ja isä järjesti Sarahille kyydin Betsyltä, joka kävi sitä ympäri vuoden.

As the summer wore on, I grew to like how insanely fast Betsy drove on the highway, grew accustomed to her world of perkiness and glossy lipstick. I loved how my hair snapped in the wind, the air currents trashing against my blouse. For the first time since needing a bra I began to go without. I didn't leave the house this way, I got in the car and it became my ritual to Betsy to unbuckle my bra and slip it into my book bag. My breasts had grown another cup size and pressed harder against my cotton shirts.
We each had our secrets to bear. Betsy wore a bikini under her skirt. She posed every afternoon for Mr Donald, the photographer teacher. The old man had a perverse obsession with her. Each afternoon, new versions of Betsy in glossy 8x11 black and white photos filled the backseat of the Thunderbird. Betsy leaning over a tree limb, Betsy sitting with her legs spread on a school bench, Betsy bending over with her back to the camera. 
"He says it's for art," she said nonchalantly, "and he pays me, hey if it gives him a thrill who cares."

Stonehillissä Sarah tapasi Gregoryn, joka opetti Sarahin polttamaan jointteja ja jäivät he kiinni myös muustakin. Sitten tapahtui se tavallinen tarina ja Sarah oli raskaana. Abortti ei ollut vielä tuohon aikaan sallittu Massachusettsissa.

Pidin kyllä kirjan kerronnan tyylistä, aikakaudesta ja tunnelmasta, mutta olisin kaivannut tarinaan edes jonkinlaista twistiä. Draaman kaari oli hyvin ennalta arvattava, enkä löytänyt tästä sen kummempaa henkilökohtaisen kasvun näkökulmaakaan minkä odotin lopussa olevan kirjailijan valinta juonellisen käänteen sijaan. Juonikuvauksessa sanottiin Sarahin suhteesta aiheutuvan ennenkuulumattomia tai aavistamattomia (unforeseen) seurauksia, mutta eikö ei-toivottu teiniraskaus ole juuri se mitä lukija odottaakin tapahtuvaksi ja se jokin aavistamaton pitäisi tapahtua sen seurauksena? Jäin miettimään miksi tämä oli kirjoitettu, mitä kirjailija oikeastaan halusi viestiä ja miksi minä en onnistunut sitä tavoittamaan. Puitteet olisivat olleet niin paljon suurempaan ja vaikka tähdet Goodreadsissäkään eivät olleet varsinaisesti kannustavia, halusin kuitenkin kokeilla. Annoin itse kaksi tähteä.