Sivut

Näytetään tekstit, joissa on tunniste Sarah Morgan. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Sarah Morgan. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 30. lokakuuta 2022

Sarah Morgan: Snowed in for Christmas


 Sarah Morgan: Snowed in for Christmas
Harlequin Audio, 2022
Lukija: Ruth Sillers
Kesto: 12 h 32 min


Lucy Clarke oli töissä lontoolaisessa markkinointiyrityksessä joka oli viime aikoina menettänyt pari tärkeää asiakasta ja sen tähden heidän yllään leijui lomautusuhka. Lucy kosiskelee uutta asiakasta ja päättää siksi yhdistää kaksi työmatkaa Skotlantiin: porojen kuvaamisen toisen asiakkaan materiaalin, sekä yhteistyötarjouksen esittämisen toimitusjohtaja Ross Millerille henkilökohtaisesti.

Rossin vanhemmat Glenda ja Douglas odottivat lapsiaan joulunviettoon Skotlantiin. Rossilla oli menestyvä urheiluvaateyritys ja vanhemmat olivat hänestä ylpeitä, mutta isä olisi mieluummin halunnut Rossin jatkavan heidän pikkuleipäyrityksensä johdossa, olihan se ollut suvussa jo kuuden sukupolven ajan. 
Heidän tyttärensä Alice oli lääkäri ja esittelisi nyt ensimmäistä kertaa koskaan heille miesystävänsä Nicon, joka oli sydänkirurgi. 

“Marry me, Alice.” His voice was unsteady. “I want us to get married.” 
“I—What?” She caught the eye of a couple walking past. The girl was grinning. 
“Happy Christmas!”
Alice didn’t respond. The world around her swam. Her head spun.
"Are you proposing?” 
"Is there another way to interpret the words Marry me? Also, why else would a guy kneel on a filthy London street?” He held out a box. 
“For you.” 
Her heart was hammering. 
“What is it?” 
"It's a horse. I know you love horses." 
He sighed and stood up. "This whole one knee thing isn't working for me. Orthopedic surgeons must get a lot of business from proposals. It's a ring, Alice. What do you think it is?"

Alice ja Nico olivat olleet yhdessä yhdeksän kuukautta. Silti miehen kosinta tuli hänelle järkytyksenä ja hän tarvitsi aikaa. Tiivis joulunvietto yhdessä ei yhtäkkiä tuntunutkaan enää hyvältä idealta, muttei ollut peruttavissakaan. Eihän hän kuitenkaan halunnut jättää miestä.

Toinen tytär Clementine oli lastenhoitajana, niin ikään Lontoossa. He eivät olleet koskaan ymmärtäneet, miksi Clemmien oli pitänyt lähteä Lontooseen saakka ollakseen nanny.

Ihmiset olivat usein yllättyneitä kuullessaan, että Clemmien sisar oli lääkäri ja veli bisnesmies. Yllättyneitä siitä, miten Clemmie oli uraa luoneista sisaruksista "vain" lastenhoitaja, nanny nelivuotiaalle tytölle perheessä jonka äiti oli investointipankkiiri, mutta Clemmie ei olisi ikimaailmassa vaihtanut paikkaa tämän kanssa. Hän kaipasi Skotlantia, perhettään, jopa heidän koiraansa ja sisarusten kiireisessä elämässä oli hänelle harvoin aikaa. Oli ollut toinenkin syy lähteä Skotlannista, hänen hyvä ystävänsä Fraser. Ei heille ollut riitaa tullut, mutta Clemmie ei enää kestänyt nähdä tämän deittailevan muita naisia, sillä Clemmie oli itse rakastunut Fraseriin. Koska hän ei kokenut voivansa rakastaa ketään toista, kyllä hän oli yrittänyt, Clemmiellä oli nyt toinen, nannyn työtä suurempi suunnitelma, joka muuttaisi hänen elämänsä täysin. Häntä jännitti kertoa perheelleen, että aikoi hankkia lapsen. 

She didn’t know how her siblings would react, but neither Ross nor Alice were slow to express an opinion on anything and everything, and even though they were all now adults they still tended to treat Clemmie as someone who needed guidance and protection for her own good. Nerves fluttered as she anticipated the conversations that were coming her way. She was a people pleaser and didn’t enjoy difficult conversations. And this particular conversation was going to be difficult. They thought they knew her. They were in for a shock.

Kun Lucy tuli tuomaan tarjoustaan Millerien talolle, jouluun oli enää muutama päivä aikaa, eikä Ross ollut vielä tullut kotiin. Sattumien summana Rossin äiti ja isoäiti luulevat häntä Rossin tyttöystäväksi. Lucy kyllä ihmettelee lämmintä vastaanottoa, mutta tarttuu kauniin kodin ja ystävällisten ihmisten vieraanvaraisuuteen ja kun Millereille selviää ettei hän olekaan "Rossin Lucy" on jo myöhäistä. Lumimyräkkä on saartanut syrjäisen talon, junavuorot on peruttu, eikä Lucy pääse palaamaan Lontooseen. Millerien vieraanvaraisuus jatkuu, Lucy antaa periksi ja Nanna Jean alkaa toivoa että suloisesta Lucysta ja komeasta Rossista tulisi ihan oikea pari. 

Välillä feelgoodit tuntuvat vähän teennäisiltä ja meinaan siksi kyllästyä tarinaan, mutta Morgan osaa kirjoittaa niin aidosti ja minua koskettavasti. Tässäkin oli niin ihania ja hyvin rakennettuja henkilöitä, ihanan pöljä perhe jos niin voi sanoa. Aina nousee enemmän tai vähemmän suosikkeja esiin, tällä kertaa Alice oli sellainen kenestä en ihmisenä erityisemmin pitänyt ja hänen ja Nicon suhde jäi etäisimmäksi. Sen sijaan Ross ja Lucy sekä Clemmie ja hyväsydäminen Fraser, joka oli adoptoinut orvoksi jääneen nelivuotiaan sukulaistytön, olivat ihania pareja ja entä Nanna Jean, hän oli mahtava! Mitenkähän minäkin pääsisin Millerien perheen joulunviettoon kuokkimaan... 

Tämä oli nyt viides Morganilta kuuntelemani kirja, neljäs englanniksi, kolmas jouluun sijoittuva, eikä varmasti viimeinen. 
Suomeksi on juuri ilmestynyt Kenties tänä jouluna, mutta se on käsittääkseni saatavilla vain pokkarina ja e-kirjana.

Tässä linkit aiempiin juttuihini:


lauantai 6. elokuuta 2022

Sarah Morgan: Perhe-elämää aloittelijoille


 
Sarah Morgan: Perhe-elämää aloittelijoille 
(Family For Beginners)
Harper Collins Nordic, 2022
Lukija: Sanna Majuri
Kesto: 12h 48min


Flora tapasi Jackin ensimmäisen kerran kylmänä ja tuulisena päivänä kukkakaupassa jossa Flora oli töissä, siinä samassa jossa jo hänen äitinsä oli työskennellyt. Flora oli tottunut siihen, että suhteiden eteen joutui tekemään töitä, käymään pikakurssin miehen harrastuksista, mutta Jackin kanssa oli erilaista. Mies oli myös ensimmäinen, joka oli kiinnostunut Floran työstä ja Florasta ihmisenä, mistä Flora nautti. Jack oli tekninen johtaja keinoälyyn erikoistuneessa yrityksessä, muttei miehellä onneksi ollut tapana jaaritella työstään Floralle, heillä riitti puhuttavaa muutenkin. Vain Jackin vuosi sitten kuollut, täydelliseltä vaikuttanut Becca-vaimo oli kielletty puheenaihe. 

Jack katseli häntä, ja hän olisi voinut vannoa hetken ajan, että tämä näki hänet. Näki hänet oikeasti. Ei ruusunpunaista mekkoa tai hyasintinsinisiä trikoota, eikä kurittomasti taipuvia hiuksia, jotka eivät suostuneet asettumaan aloilleen, mikä oli kovasti harmittanut hänen tätiään, vaan näki hänen sisällään olevat aukot. Puuttuvat palaset.  

Jackillä oli kaksi lasta, pieni Molly ja 17-vuotias Izzy. Floraa heidän tapaamisensa vähän jännitti, mutta siinä missä Molly oli välitön, Izzy oli järkyttynyt, että isä ylipäätään toi heidän kotiinsa naisen. Vieraan naisen, kenet tahansa, koska tämä ei ollut äiti. Se sai hänet pelkäämään, että juttu oli vakava, ettei Flora vain katoaisi.

Hän kuvitteli miten kävelisi jonain aamuna unenpöpperöisenä kylpyhuoneeseen ja törmäisi Floraan. Tai vielä pahempaa, että Molly törmäisi Floraan. 

Joka kesä Jack, Becca ja lapset olivat viettäneet kesälomaa Englannin Järviseudulla. Jack halusi jatkaa perinnettä, ja Izzyn kauhuksi kutsui Floran mukaan. Florallekin tulevalla matkalla oli iso merkitys jatkon kannalta; häntä arvostelisivat paitsi Izzy, myös Beccan parhaat ystävät. 

Kirja oli todellinen feelgood, tarina siitä miten orvoksi jäänyt ja ankaran tädin kasvattama Flora oppii ihan ensimmäiseksi luottamaan itseensä ja kykyynsä rakastaa ja huolehtia muista, ja miten vuosi sitten äidin menettänyt Izzy pystyy jakamaan vastuun pikkusisarensa hoivaamisesta. Tarina etenee vuoronperään näiden kahden näkökulmasta mikä oli toimiva ratkaisu. Loppupuoliskolla myös Claire, se Beccan paras ystävä Järviseudulla, pääsee ääneen. Kaiken kaikkiaan kirja keskittyy enemmän erilaisiin perheisiin, kuin Floran ja Jackin väliseen rakkauteen. Family for beginners, ei Love for beginners. Sanna Majuri oli hyvä valinta lukijaksi, mikään heleänhentoinen ääni tähän ei olisi sopinutkaan.

lauantai 25. joulukuuta 2021

Sarah Morgan: The Christmas Escape

 

Sarah Morgan: The Christmas Escape
Harlequin Audio, 2021
Lukija: Rose Robinson
Kesto: 10 h 56 min


Robyn ja hänen ruotsalainen miehensä Erik pyörittivät kylpylää (snow spa) mökkeineen Ruotsin Lapissa. Erik toimi lisäksi oppaana ja Robyn valokuvaajana. He olivat aina eläneet kaksin, sillä Robyn ei ole kaivannut muuta perhettä. Erik, heidän koiransa, yrityksensä, metsä, taivas, tämä heitä ympäröivä villi luonto oli kaikki mitä hän osasi elämäänsä kaivata.

Hänen sisarensa Elizabeth oli pari vuotta sitten menehtynyt onnettomuudessa, mikä tarkoitti sitä lopullista totuutta, että toisistaan vieraantuneet siskokset eivät voisi koskaan tehdä sovintoa. Mutta nyt Elizabethin kolmekymppinen tytär Christy, jonka Robyn oli nähnyt viimeksi tämän ollessa lapsi, oli ottanut yhteyttä ja halusi tulla perheineen jouluksi Lappiin heitä tapaamaan. Robyn otti heidät avosylin vastaan, mutta mitähän Elizabeth olisi siitä ollut mieltä?

Graafinen suunnittelija Christy oli odottanut perhe-elämältä jotain enemmän. Kunhan he, miehensä Sebin ja tyttärensä Hollyn kanssa, olisivat hankkineet suloisen country cottagen, pienen talon maaseudulta, heidän elämänsäkin olisi ollut kuin suoraan lehden sivuilta. Mutta todellisuus country cottagessa oli jotain ihan muuta, se oli jatkuvaa yllättävää rahanmenoa, yksinäisyyttä, pitkästymistä - ja ainaista vesisadetta. Hän todella kaipasi Lontoon vilskettä ja meteliä, kahviloita ja kauppoja, vakituista työtään ja siitä saamaansa palkkaa joka nyt olisi kovasti tarpeen.

Luminen joulu kaukana kotoa oli jotain mikä piristäisi Christyä juuri nyt ja minkä hän uskoi tekevän heidän pienelle perheelleen hyvää. Niinpä hän tyhjensi sukanvartensa, otti yhteyttä ainoaan elävään sukulaiseensa, Robyn-tätiin ja varasi heille lennot unelmien joulumaisemaan. Hän ei ollut koskaan saanut äitiä kertomaan mistä siskosten riidassa oli kyse ja hetken hän mietti oliko yhteydenotto Robyniin epälojaalia äitiä kohtaan. Mutta toisaalta, tämä oli hänen elämänsä ja hän jos joku tiesi miten vaikeaa kenenkään oli ollut elää hänen äitinsä vaatimusten mukaisesti. 

Christy ja hänen paras ystävänsä, Hollyn tädiksi kutsuma Alix, olivat halunneet elämältään aivan päinvastaisia asioita. Christy oli saanut miehen, perheen ja maalaismökkinsä, Alix uran joka vei häntä maailmalle monta kertaa kuukaudessa, viime aikoina lähinnä New Yorkiin. Alixin vanhemmat olivat olleet hyvin urakeskeisiä ja vasta tutustuttuaan Christyyn ja tämän perheeseen Alix oli oppinut millainen oli rakastava perhe, jossa kaikki välittivät toisistaan. Christyä hän oli yrittänyt puhua avioitumasta Sebin kanssa kun Holly oli lyhyen seurustelun jälkeen ilmoittanut tulostaan, sillä Alix piti miestä pleijerinä. Ja nyt heillä oli ongelmia avioliitossaan.

Kun Christy soitti ja pyysi Alixilta isoa palvelusta, tätä hän ei ollut odottanut. Hän oli varma että heidän kaikkien yhteisestä lomasta Lapissa tulisi unohtumaton kokemus, mutta nyt Christy kertoi että hän tulisi Sebin kanssa Lappiin vähän myöhemmin. Alixin pitäisi siis ottaa Holly mukaansa. Alix suunnitteli työkseen leluja, mutta olla vastuussa ihkaelävästä, oikeasta lapsesta oli isoa ja pelottavaa. Mitä jos Holly itkisi ja kaipaisi vanhempiaan, hän oli kuitenkin vasta neljän. Mitä jos Alix taitamattomuuttaan tekisi jotain niin väärin, ettei sitä enää voisi korjata ja heidän välinsä katkeaisivat aivan kuten Christyn äidin ja tädin? 

Kaiken jännityksen huipennukseksi Christy ilmoitti, että Sebin paras ystävä Zac lähtisi heidän mukaansa, niin että he saisivat jakaa hoitovastuun Hollysta. Alixia tämä ei miellyttänyt, sillä heidän historiassaan oli lyhyt ja kiihkeä mutta nopeasti päättynyt kohtaaminen. Heidän päästyään Lappiin Alixille oli luvassa lisää järkytyksiä, kun Robyn oli majoittanut heidät samaan mökkiin pitäen heitä parina. Muita vapaita huoneita ei ollut ja Zac kehtasi vain virnuilla väärinkäsitykselle sen sijaan että olisi oikaissut tämän. Tästä joulusta tulisi iso katastrofi.

The Christmas Escape oli juuri se mitä kaipasin, hyvin jouluinen ja lämminhenkinen kirja täynnä Lapin taikaa. Siinä oli Morganille tyypillisiä mutkikkaita ja solmuun menneitä ihmissuhteita ja kommunikaation puutetta. On jotenkin niin joulun hyvään tahtoon ja tunnelmaan sopivaa selvittää niitä väärinkäsityksiä ja antaa menneet anteeksi. Ihana joulun tunnelma, suosittelen!




perjantai 23. heinäkuuta 2021

Naistenviikko - Sarah Morgan: The Summer Seekers


Sarah Morgan: The Summer Seekers
Harlequin Audio, 2021
Lukija: Georgina Sutton
Kesto: 11 h 3 min


Kahdeksankymppisen Kathleenin kotiin Cornwallissa murtauduttiin. Vaikka hän kumauttikin murtomiehen tajuttomaksi paistinpannulla, hänen Lontoossa asuva tyttärensä Liza hätkähti tapahtunutta niin, että näki tehtäväkseen vastuullisena tyttärenä laittaa äiti viimeinkin hoitokotiin, mikä saa Kathleenin näkemään punaista. 

"I feel guilty that I haven't done enough."
Sean finally looked up.
"What you feel guilty about", he said, "is that you and your mother aren't close. But that isn't your fault, you know that."
She did know that. But it was still uncomfortable hearing that truth spoken out loud. It was something that she didn't like to acknowledge. Not being close to her mother felt like a flaw, a crabby secret. Something she should apologize for. 
She tried so hard, but her mother wasn't an easy woman to get close to. Intensely private, Kathleen revealed little of her inner thoughts. She'd always been the same. Even when Lisa's father had died, Kathleen had focused on the practical. Any attempt to engage her mother in a conversation about feelings or emotions was rebuffed. There were days when Liza felt that she didn't even truly know her mother. She knew what Kathleen did and how she spent her time, but she didn't know how she felt about things and that included her feelings for her daughter. She couldn't remember her mother ever telling her that she loved her. Was her mother proud of her? Maybe, but she wasn't sure about that.

Lizalla ja hänen miehellään Seanilla on teini-ikäiset tyttäret. Sean oli puhelimeensa liimattu kiireinen arkkitehti ja kun hän ei ollut töissä, hän oli salilla, pelaamassa golfia asiakkaiden kanssa tai juoksemassa. Lizan aika töiden ulkopuolella kului kaksosten asioiden ja kodin pyörittämiseen. Seanin mielestä hänen pitäisi ottaa elämä rennommin, mutta Lizasta itsestään oli alkanut tuntua siltä, että hänet otettiin vain itsestäänselvyytenä. 

Kathleen oli tunnettu tv-sarjastaan Summer Seekers, jossa hän oli lähes 20 vuoden ajan kiertänyt maailmaa matkakohteita esitellen. Lizan koulukaverit olivat pitäneet sitä kaikkea glamourina, mutta Liza itse oli kokenut yksinäisyyttä. Lizan varhaisin lapsuusmuisto oli, kun hän nelivuotiaana oli tarrautunut äitiinsä ja yrittänyt estää tätä lähtemästä seuraavalle matkalleen, jotka parin viikon välein seurasivat toisiaan. Lizan isä oli yrittänyt auttaa tyttärensä äiti-ikävää kiinnittämällä hänen huoneensa seinälle maailmankartan, johon he yhdessä merkitsivät nastalla minne äiti tällä kertaa oli lähtenyt. He tekivät leikekirjoja hänen matkakohteistaan ja huone täyttyi tuliaisista, matto Intiasta, käsinkaiverrettu kirahvi Afrikasta. 

Omien lastensa kanssa Liza oli tietoisesti toiminut täysin päinvastoin. Hän oli jopa valinnut opettajan uran, että heillä olisi yhteneväiset lomat ja huolehti, että hänen työpäivänsä alkoivat ja päättyivät samalla kellonlyömällä kuin kaksosten koulupäivät. 

Kathleen piti taloonsa murtautumista jännittävänä tapahtumana, joka sai hänet ajattelemaan, että hänestä oli miehensä kuoleman jälkeen tullut laiva, joka ei enää purjehtinut satamasta minnekään. Hän tajusi, että elämän olisi muututtava. Muutos oli Lizankin mielestä hyvä asia, kunnes hän tajusi, ettei äiti puhunut muutosta hoitokotiin vaan vielä yhdestä, suuresta seikkailusta. 

Liza sounded tired and Kathleen could see her mentally adding to her already boulding to-do-list 'keep an eye on mother'. 
There would be regular phone calls and twice monthly visits, and another worry to add to the many that already kept her daughter wake at night. 
Kathleen wondered how to free her daughter of the crushing sense of responsibility she felt for those around her. 
"I'm not your responsibility, Liza."
"Mom..."
"I'm willing to live with the consequences of the decisions I make. I've always valued independence, you know that. I'm sure many people considered me selfish traveling the world when I had a young child at home and maybe I was. But it was my job and I loved it. The Summer Seekers was part of me, is it selfish to sometimes put your own needs first?"

Martha Jackson oli vasta kahdenkymmenenneljän, mutta oli ehtinyt jo kaikenlaista, kuten olla töissä kahvilassa ja eläinsuojeluyhdistyksessä - sekä mennä naimisiin, erota ja palata asumaan vanhempiensa luo. Äiti jäkätti jatkuvasti miten hänen pitäisi olla enemmän sisarensa ja milloin kenenkin ystävättärensä tyttären kaltainen, he olivat kaikki vähintään lääkäreitä ja seurustelivat menestyvien miesten kanssa. 

The driving job was still on the screen.
'Are you ready for the adventure of a lifetime?'
Yes, she was definitely ready for that. Curious she read on.
'Enthusiastic and competent driver needed for a road trip across America, driving from Chicago to Santa Monica. Generous salary, all expenses paid. Must be good humoured, flexible and friendly. Clean driving licence.'
Martha stared at it. She definitely wasn't an enthusiastic driver and not by any stretch of the imagination could she be described as competent, but she was friendly and she was also flexible, always assuming that they were talking about attitude to life, rather than the ability to touch her toes without pulling a muscle, because that was more her sister's province. 

Mitenköhän kaukana Santa Monica mahtoi olla Chicagosta? Martha ei ajanut juuri kuin kodin ja supermarketin väliä. Kaikkialla oli vaara törmätä exään, mutta Kalifornia tuntui olevan kuin toisessa ulottuvuudessa ja sitä hän nyt todellakin kaipasi. 

Ja sitten lähdettiin matkaan.

Julkaisen tämän jutun osana Naistenviikkoa johon tämä sopii täydellisesti, sillä kirja on täynnä naisia! Äitiä, tyttäriä, epävarmoja, vahvoja, kasvun kynnyksellä olevia nuoria ja keski-ikäisiä naisia. Kerrankin voin sanoa että pidin kaikista päähenkilöistä vaikka he olivat hyvin erilaisia ja minua aidosti kiinnosti millaiset tulevaisuudet Sarah Morgan oli heille kirjoittanut. Kirja on tyypiltään jotain draaman ja feelgoodin väliltä ja monia ajatuksia herättävää. Itselläni päällimmäiseksi nousi oma äitisuhteeni.



torstai 17. joulukuuta 2020

Sarah Morgan: One More for Christmas



Sarah Morgan: One More for Christmas
HarperCollins, 2020
Lukija: Lucy Tregear
Kesto: 11 h 34 min


Gaile Mitchell oli menestyvä bisnesnainen Manhattanilla, tunnettu myös nimellä GM. Hänen viimeisin elämäntaitokirjansa, Choice not Chance, oli ollut aiempien tavoin myyntimenestys ja hän oli myös suosittu puhuja tilaisuuksissa. Mutta kun hänelle sattui tapaturma toimistollaan, hän kuuli puolitajuissaan mitä hänen alaisensa puhuivat hänestä. Että hänen elämänsä oli tyhjää? Ettei hänellä ollut läheisiä? Että hän täytti elämänsä työllä, koska oli yksinäinen? Gaile ei voinut käsittää, näinkö he todellakin hänestä selän takana ajattelivat. Gaile oli tehnyt tietoisia valintoja, hän oli rakentanut oman elämänsä ja bisneksensä kovalla työllä, ollut inspiraationa naisille kotiäideistä uranaisiin, luonut työpaikkoja, näillekin vätyksille jotka nyt surkuttelivat häntä. Hänellä oli niin paljon rahaa kuin hän saattoi ikinä tarvita, mutta nyt hän saattaisi joutua jäämään sairaalaan, koska hänellä ei ollut upeassa East Upper Siden huoneistossaan ketään, joka voisi huolehtia hänestä.

Gailen tytär Samantha pyöritti omaa matkatoimistoa joka on erikoistunut räätälöityihin joulumatkoihin, halusi asiakas sitten Lappiin tai Prahan joulutoreille. Hänellä oli ehkä enemmän yhteistä äitinsä kanssa kuin hän halusi myöntääkään, kuten vaihtuvat miesystävät ja bisnestaju. Kun Gailen assistentti soitti hänen assistentilleen, Samantha ihmetteli miksi äiti halusi ottaa yhteyttä tyttäriinsä. Siitä oli jo viisi vuotta, kun heillä oli ollut minkäänlaista kontaktia, eikä edellinen kerta ollut päättynyt hyvin.

Samanthan pikkusisko Ella eli tyytyväistä kotiäidin elämää pikkukaupungissa Connecticutissa. Hänellä oli rakastava mies Michael ja suloinen pieni tytär Tabitha, jolle hän halusi olla mitä parhain äiti, toisinsanoen täysin päinvastainen kuin omansa. Kun Samantha soitti kertoakseen äidin yhteydenotosta, Ella järkyttyi, mutta tunsi tarvetta lähteä mukaan sairaalaan. Michael olisi halunnut lähteä tueksi, mutta Ella ei missään nimessä halunnut tämän tapaavan äitiään. Eihän Gaile edes tiennyt, että Ella oli naimisissa, saati tulleensa isoäidiksi. Michael, joka ei ymmärtänyt alkuunkaan miksei Ella halunnut esitellä perhettään äidilleen, ratkaisi asiat omin päin.

Unimpressed by the lack of engagement from the adults around her, Tab turned back to Gaile.
"My name is Tabitha Melody Gray and I'm four and three quarters. And I don't know your name or who you are?"
There was an agonizing silence and then Gaile finally spoke. "My name is Gaile, and I think", she said faintly, "that I must be your grandmother."

Gaile halusi välttämättä viettää joulua uudelleen löytämiensä tyttärien ja Ellan perheen kanssa. Sattumien summana he päätyivät Skotlantiin, pieneen kylään tunnin matkan päähän lähimmästä kaupungista. Siellä Brody McIntyre oli ottamassa vastaan ensimmäisiä maksavia vieraitaan, Samanthan perhettä, koska oli rahan tarpeessa päättänyt tarjota kotiaan turistien käyttöön ja Samantha oli mahdollinen yhteistyökumppani jonka yritys toisi Brodyn kotiin lisää majoittujia. Mary-äiti suhtautui tähän käänteeseen ymmärtäväisesti, mutta Brodyn sisar Kirsty näytti epäilyksensä avoimesti. Itse talo oli iso talven ihmemaa, täynnä puupaneloituja huoneita joissa oli kirjahyllyjä, muhkeita nojatuoleja ja loimuavia takkoja, tiloja joista oli näkymät upeaan lumiseen luontoon vuorenhuippuineen. 

Tarvittiin Skotlanti, että amerikkalaisperhe sai asiansa setvittyä.

Here's something else I think about." She offered another slice of shortbread. "It's never too late to build a snowman Gaile. It's never too late to dance or laugh, bake cookies or date a man. It's never too late."

Melkoinen Skotlannin matkailumainos! Ilman koronaa olisin jo varaamassa lentolippuja romanttiselle getawaylle. Jossain täytyy oikeasti olla samanlainen luminen kylä ja ihana Mary leipomassa ja kokkaamassa meille herkkujaan.

Olen kuunnellut monta jouluun sijoittuvaa, toinen toistaan taianomaisempaa, lämminhenkistä feelgood -kirjaa. Tällä kertaa mukana oli kas kas, rakkautta, ystävyyttä ja romanttinen ympäristö, mutta näiden ohella kevyesti romaaniin kiedottua elämäntaito-opasta, niin monia ymmärtäviä olkapäitä joita vasten itkeä Skotlannista löytyi. Perheellä ei varsinaisesti ollut salaisuuksia, pikemminkin lukuisia, jopa vuosikymmeniä ihmisten välejä hiertäneitä väärinkäsityksiä. Henkilögalleriassa ei ollut ketään kenestä en olisi pitänyt, tosin Kirsty jäi melko etäiseksi.