Tammi, 2024
Lukija: Usva Kärnä
Kesto: 6 h 4 min
Syksy 2013
Mikään ei tuntunut niin epätodelliselta, kuin ne kaksi viikkoa juuri ennen kuin kesäloma alkaa. Vähintään yhtä epätodelliselta mutta aivan eri tavalla tuntui elokuussa, kun Eve(liina) istui taas luokkaan ja mietti, miten tulee jaksamaan pitkän syksyn. Tervetuloa takaisin kouluun, ysi bee, toivottaa opettaja.
Onnista on tullut ihan liian puoleensavetävä, sen katse polttaa, kuten myös Justin Bieberin, joka on aina vaan niin ihana. Paras ystävä Meri on ihastunut Niklakseen, joka on venähtänyt pituutta kesän aikana.
Kaikki tarvii mahdollisuuden rakkauteen, Eve ajattelee. Ennen nukahtamista hän viestittelee usein kesän protuleiriltä tutuksi tulleen varatun pojan, Joosuan kanssa.
Hän haluaa edelleen olla hyvä koulussa, mutta olla silti muutakin kuin kympin tyttö, jonka puoleen käännytään siksi että Evehän tietää ja muistaa kaiken.
Rynnin ulos H&M:stä yrittäen epätoivoisesti karistaa mielestäni ajatukset siitä, mitä Onni kelaa mun perseestä. Yritän olla pelkäämättä, ettei se oo kelannu mun perseestä yhtään mitään. Pelkään että mulla on huono perse. En kuitenkaan osaa olla sitä mieltä, kun sovitan mun uusia alusvaatteita peilin edessä. Kääntyilen, vedän ylemmäs, työnnän peukut narujen alle ja vedän vatsaa sisään. Työnnän selkää notkolle. Ostin just kolmet narustringit. Se, minkälaista keskustelua nää herättää huomenna pyykkikorista löytyessään on sit toinen juttu. Mut nää päällä mä näytän joltain uudelta. Mä näytän siltä, että olen päättänyt jotain itsessäni. Että paljas pinta, mun paljas pinta, vois olla jotain myös jollekin toiselle. Että mä en ehkä halua olla ainoa ihminen, joka on mun kropan kanssa tekemisissä. Sen lähellä, tai sen sisällä.
***
Saana Airtola: Musta aalto
Kosmos, 2024
Lukija: Johanna Valle
Kesto: 10 h 47 min
Se alkoi fanituksena. Meeri piti Joonaksesta ja tämän musiikista, ja osallistui faniryhmiin ja bändin liveihin. Kerran hän sitten rohkaistui laittamaan Joonakselle kaveripyynnön, ja ihme kyllä mies hyväksyi sen ja ryhtyi juttusille hänen kanssaan. Meerin paras ja samalla ainoa ystävä Seela oli alkanut käydä tennisharkoissa ja vaihtanut Meerin tennisystäviinsä. Meeri oli jäänyt yksin ja alkanut tuntea olevansa masentunut. Joonas tuntui ymmärtävän häntä, sanovan oikeita sanoja ja mikä parasta, kohtelevan häntä kuin aikuista, eikä 13-vuotiasta. Siinäkin Meeri oli hiukan valehdellut, hän kyllä täyttäisi ihan kohta kolmetoista, mutta jos hän olisi kertonut iäkseen kaksitoista, ei kai Joonas olisi edes puhunut hänelle. Siinä yhdessä numerossa oli iso ero, oliko lapsi vai teini.
Kun he tapasivat ensimmäisen kerran, Meeri meni paikallisjunalla Helsinkiin ja häntä jännitti yhtä paljon junamatka yksin, kuin Joonaksen tapaaminen. Joonas oli 26-vuotias, siis aivan aikuinen, ja hänellä oli vaimo, ei kuitenkaan lapsia.
Joskus Joonas puhui vähän hulluja, kuten silloin kun Meeri kertoi ettei voisi koskaan päästä yli ihastuksestaan Joonakseen. Mies sanoi, että jos hän jaksaisi vielä viisi vuotta, he voisivat olla yhdessä, ei ennen sitä. Kun Meeri ihmetteli, että Joonashan on jo naimisissa, tämä totesi että vähän väliähän sitä erotaan.
Joonaksesta tuli yhä tiukemmin Meerin oma salaisuus. Aluksi hän oli kertonut Seelalle kaikenlaista, mutta tämä saattoi möläytellä luokan edessä asioita, joita Meeri ei halunnut jakaa tai joita hän vähätteli muille. Todellisuudessa he viestittelivät lähes joka päivä, ja juuri Meerille Joonas lähetti uuden biisin vähän ennen sen julkaisua, koska Joonakselle oli tärkeää kuulla mitä Meeri siitä piti. Tällaiset asiat Meeri piti tiukasti itsellään.
Toisessa aikatasossa eletään nykyhetkeä, jossa Eve palaa lukio-opiskelijaksi ja tapaa tutun tytön jonka kanssa alkaa puhua vanhoista asioista. Ajan mittaan kiritään ajallista eroa kiinni ja kun vuodet kuluvat, Evekin alkaa aikuistua. Sen miten Joonas on tässä mukana, saat lukea itse.
Pelkäsin vähän että tämä paljastuu ällöksi pedofiilikirjaksi ja siirsin sen kuuntelua sen tähden pariin otteeseen, mutta onneksi ei mitään sellaista. Teksti oli sujuvaa ja pidin dialogia luontevana. Nuoren ja kasvavan tytön ajatuksiin oli yllättävän helppoa päästä vaikka hänellä ja minulla on niin iso ikäero. Eve on pienestä saakka elänyt "nykymaailmasa" tekniikoineen ja sovelluksineen. Niiltä osin oli toki paljon vierasta, mutta kai sekin on nykypäivää, että tytöt lataavat 12-13-vuotiaina Tinderin.
Onpa hyvä, että ilmestyy kirjoja näiden kahden kohderyhmälle.
VastaaPoista(Jälkimmäisessä kirjassa sinulla on tainnut Meeri muuttua Eveksi.)
Hyvä huomio, Ysien Eve teki loikan Mustaan aaltoon! 😅
PoistaEn ole näiden kirjojen kohderyhmää, mutta toivon, että ne saavat lukijoita. Nuortenkirjojen kirjoittajia ei todellakaan käy kateeksi, kun ne eivät juuri julkisuutta tai arvosteluja saa (muualla kuin blogeissa ja instassa) ja kun nuoret lukevat yhä vähemmän.
VastaaPoistaAirtolan kirja on luokiteltu ihan vain kaunokirjallisuudeksi, ei nuortenkirjaksi. Ysit sen sijaan on aika puhtaasti nuortenkirja.
PoistaMinulla on kotona yksi 13v, jolle aina välillä yritän ehdottaa jotain nuortenkirjaa. Toistaiseksi ei ole kelvannut, vaan tarttuu enemmän johonkin fantasiaan viittavaan. Ehkä pitäisi taas yrittää.
VastaaPoistaMä luulen että nämä menee paremmin vanhemmille, vähintään lukioikäisille, mutta heitän tämän ihan mutulla.
PoistaOnpa hyvä, kun postaat nuorten kirjoista. Näin kirjat saavat näkyvyyttä, kun ei näitä juuri arvostella lehdistössä - valitettavasti. Minä en ole näiden kirjojen kohderyhmää, mutta toivon tietysti, että näille löytyy lukijoita eli että nuoret tarttuisivat kirjoihin yhä useammin.
VastaaPoistaAirtolan kirja ei tosiaan ole luokiteltu nuortenkirjaksi, ihan vain kaunokirjallisuudeksi. Onhan noita paljon, aikuisille suunnattua fiktiota jossa päähenkilö on lapsi tai nuori 🙂
PoistaKiinnostavia ajankuvia. Nuortenkirjat ovat siitä kiinnostavia, että nuoruudessa on aina paljon jotakin samaa, ja sitten taas toisaalta maailmaa muuttuu esim. juuri teknologian myötä niin paljon, että nykynuoret elävät ihan eri maailmassa kuin mitä itse on nuorena elänyt. Silti yhteistä kokemuspintaa yleensä jostakin löytyy.
VastaaPoistaJoo tuo oli sinänsä jännä huomata, että pään sisälle pääsee vaikka on oman nuoruuden elänyt ikuisuus sitten! Toisaalta se erokin on hurja, ei osaa kuvitella että olisi itse samanikäisenä kokenut niin paljon asioita joiden ajattelee kuuluvan aikuisille, ei yläkouluikäisille...
PoistaOnpa mielenkiintoisia nuortenkirjoja. Juuri Helmet-haasteen koostetta tehdessäni huomasin, että listalleni oli päätynyt yllättävän monta lasten- ja nuortenkirjaa. Sitäkin mietin, että kyllä meillä Suomessa julkaistaan paljon laadukasta lanua.
VastaaPoistaKyllä taitaa ihan maailmanlaajuisesti olla Suomi kärkikastissa!
PoistaNuortenkirjat pääsevät harvoin lukulistalleni. Nyt olen päättänyt lukea Lasten- ja. nuortenkirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana olevan Leena Paasion kirjan Meren kosketus. Nuortenkirjallisuus on monasti vetävää ja kuvaa hyvin nuorten arkea. Omat lapset ovat jo aikuisia, joten minulla ei esimerkiksi ole tuntumaa nykykouluun. Mutta on niin paljon luettavaa, joten taidan pitäytyä edelleen aikuisten sarjassa.
VastaaPoistaSamoin, todella harvoin! Rupesin oikein miettimään että mitä ennen Ysejä, ja keksin Raili Mikkasen Kunhan ei nukkuvaa puolikuollutta elämää Minna Canth -haasteeseen, sekä Dess Terentjevan Ihanan, koska halusin kokeilla säeromaania.
PoistaLuen selkeästi erilaisia nuortenkirjoja, sillä koko ajan tekstiäsi lukiessa odotin, milloin tulee spefiä ja/tai 🌈-elementti :D
VastaaPoistaJuu ei spefiä minulle kiitos, sitä onkin käsittääkseni nuorille eniten tarjolla? Nämä on tällaisia kasvutarinoita. Airtolan kirja on luokiteltu kaunokirjallisuudeksi, ei nuortenkirjaksi, ja siltä se kuunnellessakin tuntuu.
Poista