Sivut

keskiviikko 2. joulukuuta 2020

Liane Moriarty: Sulje silmäsi ja laske kymmeneen


Liane Moriarty: Sulje silmäsi ja laske kymmeneen
Wsoy, 2020
Suomennos: Helene Bützow
Alkuteos: The Hypnotist's Love Story, 2011
Lukija: Meri Nenonen
Kesto: 13 h 55 min
Kuuntelin kirjan Nextoryssa.


Muista:
1. Hypnoosi on aina itsehypnoosia.
2. Transsiin ei voi jäädä.
3. Kontrolli säilyy aina itselläsi. Voit lopettaa milloin tahansa.
4. Hypnoosi on luonnollinen mielentila.
5. Ole hyvä ja ota suklaata.

- Laminoitu kortti Ellen O'Farrellin työhuoneen seinällä -

Ellen on 35-vuotias hypnoterapeutti, joka oli neljänsillä treffeillään, kun hänestä alkoi tuntua että mies on jättämässä hänet. Tämä käyttäytyi niin oudosti, juuri kun Ellen oli ajatellut että nyt voisi olla aika mennä sänkyyn Patrickin kanssa, oli vaihtanut lakanatkin sitä ajatellen. Mutta kyse olikin jostain aivan muusta. 

Riemastunut helpotus tulvahti Ellenin läpi. Nyt kun häntä ei jätettykään, hänelle kirkastui yhtäkkiä kuinka paljon hän todellisuudessa piti Patrickista, kuinka hartaasti hän toivoi että tästä tulisi jotakin ja kuinka hän oli ripsiväriä laittaessaan sallinut itselleen ajatuksen: Voisin rakastua häneen.
Tämänpäiväinen huumava ilo ei johtunut säästä, eikä puurosta, ei talon uudesta lämmityksestä, eikä uutisista. Se johtui Patrickista. Stalkkaava entinen tyttöystävä sopi hyvin, sehän oli kiinnostavaa. 
Mutta toisaalta, stalkkaaminen. Ellen näki mielessään kirjeitä joiden kirjaimet oli leikattu lehdistä, verellä kirjoitettuja viestejä seinissä, hulluja faneja istumassa julkkisten talojen edessä. Väkivaltaisia ex-miehiä jotka ampuivat vaimonsa. Mutta kuka stalkkasi maanmittaria, vaikka hänellä olisikin harvinaisen hyvä leukalinja?

Kävi ilmi, että Patrickin entinen tyttöystävä Saskia oli stalkannut tätä jo kolmen vuoden ajan. He olivat olleet yhdessä kolme vuotta ja suhde oli ollut ensimmäinen vakavampi Patrickin jäätyä leskeksi. 

En ymmärtänyt aikaisemmin alkoholisteja enkä peliriippuvaisia, sen kun lopettaisi ajattelin aina kun kuulin jonkun tuhoavan elämänsä jonkun typerän riippuvuuden takia. Mutta nyt minä ymmärrän. Se on sama kuin käskisi ihmisen lakata hengittämästä. Lopetat vain hengittämisen ja saat elämäsi taas raiteilleen. Niinpä sitä pidättää hengitystään niin kauan kun pystyy mutta jo vähän ajan kuluttua haukkoo ilmaa.
Tiedän olevani säälittävä ja se on minulle yksi lysti. Lopettaminen on fyysinen mahdottomuus.
Niinpä istuin autossani Ellenin talon luona. Hän kertoi perineensä talon isoäidiltään ja erilaisuutemme tavallaan tiivistyi juuri siinä. Minä perin isoäidiltani hedelmäkulhon.

Olen lukenut aiemmin yhden Moriartyn kirjan, Täydellinen aviomies, siihen aikaan kun "kaikki muutkin" sen lukivat, ja muistan että minua ärsytti siinä yksi henkilö (muistaakseni jonkin kuolleen henkilön äiti) niin paljon, etten saanut edes arviota aikaan enkä ole sen jälkeen lukenut toista Moriartya, vaikka olen huomannut että häntä tasaisesti suomennetaan ja blogeissa kehutaan. Mutta nyt kun näin kiinnostavan nimisen uutuuden ja luin juonesta sanat hypnoterapeutti ja entinen tyttöystävä on stalkkeri, päätin antaa Moriartylle uuden tilaisuuden. 

Olin todella yllättynyt siitä, että kirja oli etenkin alkupuolella niin puhdasta chick litiä, ottaen huomioon että Täydellinen aviomies ei ole muistikuvissani ensisijaisesti hauskuuttamaan pyrkinyt romaani. Meri Nenosen tyyli lukea kirja niin huvittuneella äänensävyllä vielä korosti sen keveyttä ja hauskuuttavuutta. Kirjaa kuunnellessani tulikin tunne, että itse lukemalla kirjasta olisi saattanut syntyä hieman erilainen fiilis? Mutta yllättävän kevyt tämä varmaankin olisi ollut siitä huolimatta. Mutta. Chick litiksi tämä oli oikein hyvin kirjoitettu ja stalkkaus aiheena toimi hyvin, joten älkää suinkaan tulkitko ettenkö olisi pitänyt tästä, päinvastoin minulle jäi hyvä mieli. Ehkä kuuntelen vielä jonkin aiemmin julkaistuista Moriartyista.


16 kommenttia:

  1. Aika jännä yhdistelmä, chick lit ja stalkkaus! Jotenkin kuvittelin että tämä olisi jännäri tai dekkari :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ellenistähän oli lähinnä hauskaa, että Patrickilla on stalkkeri. Jännityselementtejäkin löytyy hiukan, kun kaikenlaista tapahtuu,mutta jännäri tämä ei missään nimessä ole. Loppupuoli on jo vähän vakavampaa.

      Poista
  2. No eipä minullakaan ihan ensimmäisenä tullut chick lit aiheesta mieleen. Saattaapi olla sen verran mielenkiintoinen yhdistelmä, että pitää lukea.
    Olen lukenut pari aiempaa Moriartya ja ovat menneet kastiin "ihan ok", joten jos vaikka viihdyttäisi :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minun pitäisi varmaan kuunnella ainakin yksi lisää, niin saisin vähän paremman mielikuvan Moriartysta...

      Poista
  3. Yritin aiemmin lukea Moriartylta Pieniä mustia valheita, muttei napannut. Ei siis ehkä minua varten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onkohan tuo se suosituin Moriarty? En ole sitä kokeillut, enkä katsonut tv-sarjaakaan...

      Poista
  4. Liane Moriarty on yksi lempikirjailijoistani. Aihe kuulostaa taas kerran sopivan kierolta, ajatuksia herättävältä ja kepeältä. Tosin en ole näistä parista viimeisestä pitänyt niin paljon kuin ensimmäisistä. Joka tapauksessa odotukset ovat korkealla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilmeisesti hällä on vähän erityyppisiä kirjoja... ja kyllähän minä pidin tästä huomattavasti enemmän kuin siitä ekasta lukemastani.

      Poista
  5. En ole lukenut yhtäkään Moriartyn kirjaa, vaikka olen tietty kirjailijasta ja hänen kirjoistaan kuullut. Ei vain ole jostain syystä syntynyt tarvetta lukea. Tämän voisi kyllä ottaa harkintaan. Voisi sopia kun haluaa kevyempää luettavaa. Olen itse käynyt mm. suggestoterapiassa, joten hypnoosi ei ole ihan vierasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Okei, sullahan olisi sitten vähän näkökulmaakin tähän. Ellenin asiakkaita tavataan tässä monia.

      Poista
  6. Vuosi sitten kokosimme blogiimme äänikirjavihjeitä, joista yksi oli Moriartyn Yhdekaän hyvää, kymmenen kaunista. Minä en kuitenkaan ole kuunneltua itä, enkä lukenut hänen epäilemättä suosittuja kirjojaan. Minulla on tämä rajoite: en oikein jaksa innostua chic litistä, vaikka useasti päätänkin, että epämukavuusalueelle pitää mennä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noh, eihän chick lit ole sellaista kirjallisuutta, jota kannattaa "pakottaa" itsensä lukemaan ellei nappaa. Eikä viihdekirjallisuus muutenkaan. Monesti näitä vain tulee luettua välipaloina tai "nollaamaan" ajatuksia jonkin syvälle menneen kirjan jälkeen...

      Poista
  7. Ensimmäinen lukemani Moriarty oli Tavalliset pikku pihajuhlat, josta pidin todella paljon. Sitten olenkin lukenut muutkin Moriartyt tätä kirjaa lukuunottamatta. Kiitos kiinnostavasta kirjan esittelystä, eli lukulistalle tämä menee. - Ihanaa joulun odotusta sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla oli pitkään se mielikuva etten pidä Moriartyn henkilöistä luettuani Täydellisen aviomiehen. Mutta nyt pidin kaikista! Enköhän uskalla lukea lisääkin tämän jälkeen 😊

      Poista
  8. Luin joku vuosi sitten Moriartya urakalla (painettuna enkuksi) , ja muistaakseni tämä oli paremmasta päästä. Ylipäänsä ne hänen alkupään kirjat kiinnostivat enemmän kuin uudemmat, joissa alkaa selvästi näkyä menestysromaanien kaavamaisuus.

    Tässä vakuutti tuo hypnoterapeutin työnkuvaus, eli se ei tuntunut niin pahalta huuhaata kuin luulisi. Ja sekin oli hyvä, että stalkkaamista kuvattiin ei niin karmivasta näkökulmasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä oli se jännä juttu, että Moriarty onnistui tekemään sekä stalkkaajasta että pääparista kiinnostavia ihmisinä ja herättämään sympatiat myös Saskiaa kohtaan.

      Poista