Sivut

torstai 10. syyskuuta 2020

Elina Kilkku: Mahdoton elämä


Elina Kilkku: Mahdoton elämä (Alina 2)
Bazar, 2020
Lukija: Hanna Kaila
Kesto: 9 h 3 min
Kuuntelin kirjan BookBeatissa.

Jos Alina olisi ollut romaanin päähenkilö, hänen nykyisestä elämäntilanteestaan kertova kirja olisi ehdottomasti luokiteltava takakannessa chick litiksi vakavana varoituksena kaikille syvällisille ajatteleville - ja miehille. Niin aivottoman hattaraisen romanttista hänen elämänsä oli.

Alina oli menossa naimisiin maailman ihanimman miehen, Matias Raatteentien kanssa. Työelämässä luisti yhtä hyvin kuin yksityispuolella, hän oli juuri saanut ensi-iltaan elämänsä parhaan ohjaustyön, Mahdoton, ja olikin erityisen ylpeä käsikirjoituksestaan. Pariisiin suuntaavan häämatkan jälkeen oli jo tiedossa uusi projekti, seuraava ohjaustyö. Takana olivat loputtomat työhakemukset ja kielteiset apurahapäätökset.

Uusperheessä riitti vilinää, Alinan omat lapset Leevi ja Lyyti, edellisestä liitosta Jounin kanssa, olivat nyt kuuden ja neljän ja Matiaksen Lilli siinä välissä viisivuotias. Edelliskesänä Alina oli laittanut Kallion kaksionsa vuokralle ja he olivat muuttaneet vanhaan rintamamiestaloon Tapaninvainioon. Matias oli kaivannut pieniä remonttihommia ja puutarhanhoitoa oman ohjaajantyönsä vastapainoksi ja Alina, jolle puutarhanhoidoksi olisi riittänyt kimppu kukkia maljakossa, oli taipunut. 

Mutta sitten se tapahtui. Ensi-iltakritiikki valtakunnan merkittävimmässä lehdessä.

Alina säntäsi sieppaamaan lehden itselleen. Hän hengitti syvään ennen kuin avasi kulttuurisivut.
Periaatteessa hän oli jo mestari ottamaan vastaan kaikenlaisia taka- ynnä muita iskuja, mutta koki silti tarpeelliseksi hieman psyykata itseään.
Muista Alina, että kaikki on hyvin. Sinulla on töitä ja olet menossa naimisiin. Älä huuda, kiroile tai romahda. Älä amokjuokse tai mene berserkkitilaan ennen kuin olet yksin talossa. Ymmärrä, että taidealalla jokainen saa joskus huonoja arvioita työstään. Se on väistämätöntä, sillä kukaan ei voi aina miellyttää kaikkia. Tai Matias voi, mutta se ei liity tähän.

Kyllähän Alina tiesi, että Aleksis Kivi oli aikoinaan saanut haukkuja, Picasso oli saanut kuulla olevansa skitsofreeninen ja Les Miserables oli kiteytetty keinotekoiseksi. Aina oli joku nuorempi, parempi, taitavampi, ketä hän edes yritti hämätä. Kyse oli kuitenkin vain yhdestä kritiikistä, yhdestä tekstinkäsittelyohjelman joten kuten hallitsevan puutarhatontun henkilökohtaisesta pikkuriikkisestä mielipiteestä. Kuka yhdestä kritiikistä muka välitti. 

Ennen pitkää Alinalle selvisi, että ongelmat eivät rajoittuneet pelkkään näytelmän saamaan kritiikkiin. Myös uusperheessä oli haasteensa, samoin yhteiselämässä Matiaksen kanssa. Asioita ei auttanut sekään, että siinä missä Alinan ohjaustyöt olivat pikkuproggiksia, Matias ohjasi Suomen suurimman ja kauneimman esityksiä ja koki asemastaan ja häneen sen myötä kohdistuvista odotuksista ihan omanlaisiansa paineita. Riidoilta ei vältytä.

Voisi kirjoittaa kirjan, joka on pelkkä luettelo tehtävistä asioista. Se olisi eksistentialistinen merkkiteos ja sisältäisi yhden ihmisen to do -listan syntymästä kuolemaan, siis kaiken, mitä yksi ihminen elämänsä aikana joutuu tekemään.
Kuvitteellinen päähenkilö voisi olla Alinan kaltainen suomalainen nainen. 
...
Kirjaa, teknisistä syistä kirjasarjaa, ei jaksaisi lukea erkkikään, mutta koska kustantajat eivät suoranaisesti parveilleet Alinan ovella, hän ei jaksanut piitata kuvitelmansa kaupallisesta potentiaalista. Myöhemmin kirjasarjasta tulisi kuitenkin joka kodin statussymboli, kuten hienot nahkakantiset, jopa kaksikymmentäosaiset tietosanakirjat olivat aikoinaan olleet. Alina pelastaisi hiipuvan kirjamyynnin ja suloiset yksityiset kivijalkakaupat. Jokaisessa itseään kunnioittavassa kulttuurikodissa tuli olla kunniapaikalla kirjahyllyssä -joiden myynnin Alina myös pelastaisi - Alina Varjosen Tehtäväluettelo.

Pidän Alinan itseironisesta tyylistä, Elina Kilkku kolahtaa minun huumorintajuuni ja lujaa. 
Nauroin niin monet kerrat ääneen! Jos olet äänikirjojen ystävä, voin suositella Alina-sarjaa Hanna Kailan lukemina äänikirjoina, toimii!  

2 kommenttia:

  1. Tämä on mennyt minulta aivan ohi (en ole sarjan avausosaakaan lukenut/kunnellut), mutta kuulostaa aika kivalta. Huumoria sisältävien kirjojen kanssa ei aina tiedä, kolahtavatko (yleensä eivät...), mutta tekstinäytteiden perusteella tämä saattaisi olla minunkin makuuni. BookBeat meni mulla just pienelle tauolle, mutta voisin ehkä kokeilla tätä ihan kirjana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä tykkään näistä just ja nimenomaan Hanna Kailan lukemina, ihan piste i:n päälle :) Kielenkäyttö on taitavaa!

      Poista