Sivut

keskiviikko 12. elokuuta 2020

Eppu Nuotio: Elämänlanka (Ellen Lähteen tutkimuksia 3)


Eppu Nuotio: Elämänlanka
Otava, 2020
Lukija: Tuija Kosonen
Kesto: 7 h 34 min
Kuuntelin kirjan BookBeatissa.

Elämänlanka on kolmas osa Eppu Nuotion lempeää dekkarisarjaa. Mitään veristä ei ole tälläkään kertaa luvassa, tämä on cozy crimea parhaimmillaan.

Ellen Lähde on kuusikymppinen turkulainen martta ja innokas puutarhaharrastaja. Edellisessä osassa Ellen tapasi Andalusian lomallaan hurmaavan Carlosin joka on edelleen mukana hänen elämässään, joskin vain viikon kerrallaan. 

Carlos on selvästi haltioissaan, hän pitää Ellenin kättä kädessään, suukottelee vähän väliä Ellenin poskea, suuta, rystysiä. Ellen nojaa Carlosiin ja hymyilee vastapäätä istuvalle, toisiinsa liimautuneelle, hyvin nuorelle parille. Kevät on tosiaankin rakkauden aikaa ja Ellen aikoo nauttia siitä täysin siemauksin, sillä rakkaudelle ja halulle ei ole ikärajaa, vaikka nuorena sitä ei ehkä käsitäkään. 

Ellen on hoitamassa Berliinissä asuvan Leo-poikansa kaksosia, kun kohtaa suomalaisen elokuvaohjaajan, Johannes Svärdin jonka uusin elokuva, Elämänlanka on saamassa ensi-iltansa Berliinin elokuvajuhlilla. Kun Ellen tunnustautuu Svärdin elokuvien suureksi faniksi, mies antaa tälle lipun ennakkonäytökseen.

Elokuva oli uutta Johannes Svärdiä, se oli hurja ja yllättävä kolmiodraama, ajoittain todella painostava. Samalla se oli monitasoinen kuvaus rakkaudesta, hallitsemattomista tunteista, surusta, kaiken nielevästä mustasukkaisuudesta, pitkän parisuhteen päättymisestä ja rakkaudesta joka ei suostu kuolemaan. Elokuvaa voisi pitää trillerinä, mutta Ellenistä se oli ennen muuta psykologisesti tarkka kuvaus ihmisistä joiden elämä lähtee luisuun. Ellen ei itke, mutta hän on järkyttynyt ja kosketettu. 

Elokuvassa petettyä aviovaimoa näytteli Svärdin entinen vaimo, saksalainen supertähti Elke, ja nuorta rakastajarta hänen nykyinen vaimonsa, kovassa nosteessa oleva ja monin tavoin palkittu nuori Aino Tiuramäki. Elke oli ollut mukana jokaisessa Johanneksen elokuvassa aina 1970-luvun lopulta saakka ja Johannes oli pelännyt, että avioliiton mukana menisi myös ura, muttei silti ollut pystynyt vastustamaan Ainon viehätysvoimaa. Ellen miettii miten nämä kolme ovat pystyneet tekemään yhteistyötä, mutta lehtien haastatteluissa he kehuvat toisiaan kilpaa. Työ Johanneksen kanssa on yhtä ihanaa kuin aina ennenkin, Johannes saa minusta esiin kaiken parhaan, Elke sanoo, ja se on Ellenistä edelleen kauneinta mitä nainen voi sanoa miehestään, entisestä tai nykyisestä. 

Ensi-illan aikaan Elke joutuu rikoksen kohteeksi, mutta tapaus salataan poliisilta ja medialta. Tämä ihmetyttää Elleniä, joka haluaa selvittää mistä on kyse. Apuna Ellenillä on taas Samuel, joka on eronnut tyttöystävästään ja asuu kaverinsa Putinin kämppiksenä Turun keskustassa. Mukana on muitakin aiemmista osista tuttuja henkilöitä. Ellenin marttaystävä Silja ja tämän tytär Pilke ovat asuneet uudessa kodissaan nyt vuoden ja Pilke käy edelleen Irinan (Samuelin äidin) pianotunneilla. 

Ellen Lähteen tutkimuksia on sarja minun makuuni, eikä Elämänlanka pettänyt odotuksia. Olen jo aiemmin kehunut tätä sarjaa siitä, että päähenkilö on jo kuusikymppinen ja pidin todella paljon siitä, että Ellenin ja Carlosin välille oli kirjoitettu herkkää rakkaustarinaa. Olen nähnyt joitain kommentteja siitä, että tämä on sarjan heikoin osa, mutta minun lempeän dekkarin nälkääni tämä maistui hyvältä.

Odotankin innolla seuraavaa osaa ja sitä, mikä kukkanen sen nimi tuleekaan olemaan!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti