Sivut

keskiviikko 16. joulukuuta 2015

Anja Snellman: Antautuminen


Anja Snellman: Antautuminen 
Wsoy 2015, 325 sivua 


Neuvolan papereissa luki "ihmispelko". Se oli määre. Se oli yhtä kuin minä. Se sana kulki kanssani ensimmäiset elinvuodet. Siitä ei puhuttu kodin seinien ulkopuolella, mutta se mainittiin matalalla äänellä aina silloin kun minua oli ovikellon soiton tai postiluukun rapsahduksen jälkeen huhuiltu pitkään ja minut oli lopulta löydetty vessasta lavuaarin alta, tai olohuoneen ikkunalaudalta verhojen takaa, tai keittokomerosta kaapin perältä, tai eteisen nurkasta pitkien takkien alta seinää vasten painautuneena.

Erikoinen, erilainen, niin kiltti, helppo lapsi, ei tee numeroa itsestään, kuvailee äiti tytärtään. Kiltistä ja omissa oloissaan viihtyvästä tytöstä kasvaa koululainen joka käpertyy pulpettiinsa ja toivoo ettei tule huomatuksi. Ajan mittaan pieni oppilas saattoi jo nyökätä tai pikkuisen hymyilläkin, muttei luokan hipoissa tiennyt yrittäisikö nauraa muiden mukana ja saada ystäviä vaiko pyristellä irti ja hakeutua turvaan. Kunnes tapahtuu jotain, Jude, pitkä ja tumma poika jolle tyttö lakkiaisten jälkeen uskaltaa lähettää viestin. Tyttö saa ystävän.

Antautumisen myötä tyttö kasvaa aikuiseksi. Mitä ilmeisimmin Anja Snellmaniksi, niin omakohtaisesti koetulta teksti vaikuttaa. Luvut ovat lyhyitä, teksti tajunnanvirtaa, lyhyitä lauseita, kuin ajatuksia paperilla. Mukana on listoja; kivojen lista, surullisten lista, kaltaisien lista, turvapaikkojen lista. Lempisanojen listasta löytyvät muun muassa mesikämmen, hetioitis ja kampakeraaminen. Jokaisen luvun alussa on jonkinlaisten avainsanojen rimssu, kuten SivullinenSählääjäJähmettyjäPisamanaamaKirppu tai TekosyypuutarhuriVääntelijäLukittautujaYrmyMillipinna. Satunnaisia poikkeuksia lukuun ottamatta määreet ovat negatiivisia.

Nautin tämän sujuvan ja erikoisen tekstin lukemisesta, mutten jaksaisi lukea montaa näin persoonallisen otteen omaavaa romaania peräkkäin. Paikoitellen Saara Turusen Rakkaudenhirviö tuli mieleeni,  mieluinen kirja sekin.

Kaiken takana on vakavasti otettava asia, erityisherkkyys. Humhum.

2 kommenttia:

  1. Olen ajatellut lukea tämän jouluna. Olen lukenut kirjailijaa alusta lähtien.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on valtaosa lukematta enkä oikein muista mitä olen joskus lukenut...

      Poista