Emily Henry: Täydellinen päivä

 

Emily Henry: Täydellinen päivä

Otava, 2021

Alkuteos: Beach Read, 2021

Suomennos: Taina Wallin

Lukija: Talvikki Eerola

Kesto: 12 h 5 min

29-vuotias January Andrews löysi itsensä yhtäkkiä tilanteesta, jossa oli rahaton, koditon ja sinkku. New York oli kallis kaupunki asua, niinpä hänellä ei ollut varaa nirsoilla kun saatavilla oli ilmainen katto pään päälle, joskin kauempaa.

Laskin ginilaatikon lonkkani varaan ja työnsin avaimen lukkoon puoliksi toivoen, että ovi ei avautuisi. Että koko juttu osoittautuisi yksityiskohtia myöten laadituksi kepposeksi, jonka isä oli tehnyt meille ennen kuolemaansa. Tai vielä parempi, hän ei olisikaan oikeasti kuollut. Hän hyppäisi esiin jostakin puskasta ja huutaisi "Haa, menit lankaan! Ethän sinä tosissasi uskonut että elin kaksoiselämää? Et kai sinä oikeasti uskonut, että omistin kokonaisen toisen talon ja elin siellä jonkun aivan muun naisen kuin äitisi kanssa?"

Talo oli niin erilainen kuin Januaryn äidin koti, että hänen oli vaikea uskoa isän viihtyneen siellä. Niin tai näin, nyt Januarylla oli kolme kuukautta aikaa tyhjentää Michigan-järven rannalla sijaitseva talo ja laittaa se myyntiin - sekä kirjoittaa seuraava menestysromaani. 

Mutta onnellisia loppuja oli helpompi kirjoittaa jos niihin uskoi itsekin ja isän kuoltua tämän petollisuus oli nyrjäyttänyt sijoiltaan hänen uskonsa onnellisiin loppuihin. Kaiken lisäksi kesä uudessa paikassa alkoi kaikkea muuta kuin hyvin, kun hän ginipäissään, yön pimeydessä, riitaantui naapuritalon asukkaan kanssa.

Hänen edellinen viihdekirjansa oli noussut bestsellerlistan sijalle 15, jääden kolme sijaa alemmas kuin ärsyttävän ja collegeaikoinaan Gusina tunnetun Augustus Everettin korkeakirjallinen esikoisteos. Korkeakirjallinen teos vaati näköjään korkeakirjallisen nimen käyttöä. 

Paikallisessa kirjakaupassa poiketessaan sen omistajarouva ilahtui, kun January esittäytyi kirjailijakai. Että jo toinen kirjailija heidän pikku kyläänsä. Januaryn kirjoja heiltä ei hyllystä löytynyt, mutta niitä voidaan toki tilata. Sen sijaan Augustus Everettin kirjaa oli myynnissä kokonainen signeerattu pyramidi ja samassa kun January tajusi kuka hänen mörökölliksi nimeämänsä naapuri on, tämä paukauttikin kirjakaupan ovesta sisään.

"Et ole kertonut mitä sinä kirjoitat, Everett? Satavarmasti jotain uraauurtavaa ja merkittävää, tarinoita joissa on aivan uudenlainen ja tuore näkökulma. Esimerkiksi kertomuksia illuusionsa menettäneestä valkoihoisesta miehestä, joka harhailee maailmalla väärinymmärrettynä, naisia kylmänviileästi kaataen." 

Gus nauraa pärskähti. 

"Naisia kylmänviileästi kaataen? Toisin kuin sinun genressäsi, jossa tavataan seksuaalisten mieltymysten koko kirjo vaihtelevista taiteellisista näkökulmista. Kerrohan, kummista kirjoitat mieluummin, rakastuneista merirosvoista vai rakastuneista ihmissusista?"

Kiehuin taas raivosta. 

"Ei siinä niinkään ole kyse siitä, mistä minä haluan kirjoittaa, kuin siitä, mistä lukijani haluavat lukea. Kerro sinä vuorostasi, miltä sinusta tuntuu kirjoittaa sitä Hemingway-ryhmärunkkaus-fanifiktiota? Tunnetko jokaisen lukijasi nimeltä?"

Kohtaamisesta ei yllättäen seurannutkaan täydellinen välirikko, vaan haaste. He molemmat kirjoittaisivat romaanit ja kumpi ensin saisi kustannussopimuksen, voittaisi. Mutta juju olikin siinä, että Gusin tuli kirjoittaa romanttinen viihderomaani ja Januaryn korkeakirjallinen tuotos. Vetoon kuului myös toisen osapuolen tutustuttaminen ideoihin uuden genren tueksi ja niin he alkoivat viettää aikaa yhdessä. January vei esimerkiksi Gusin drive in elokuviin, kolmen Meg Ryan -elokuvan maratoniin ja Gus tutustutti Januaryn New Eden -nimiseen lahkoon. 

Lukijalle ei liene yllätys, että pääparimme tunteet kävivät vuoroon kuumina, vuoroon taas viilenivät.

"Minä olen se tyyppi, jonka seuraan lyöttäydytään ja jolle lähetetään kännisiä tekstareita ja jonka kanssa hengaillaan jonkin aikaa koska se on mukavaa vaihtelua, kun seitsemän vuoden suhde lääkärin kanssa on päättynyt, ja se on ihan fine, mutta sinun kanssasi minä en halua sellaista, okei? En vain pysty siihen."

Kurkkuani kiristi. Ääneni tukahtui huteraksi ja voimattomaksi. 

"Niinkö sinä ajattelet? Että tässä on kyse vain jostain minun identiteettikriisistäni."

Gus katsoi minua kiinteästi silmiin ja kerrankin minusta tuntui, että näin suoraan hänen lävitseen. Hän ajatteli täsmälleen niin. Hän ajatteli, että samoin kuin vetomme, hän oli itsekin minulle vain jotain mitä kokeilin ylleni vain sen aikaa, kun pidin lomaa todellisesta itsestäni. Aivan kuin nämä olisivat vain jotkut käänteiset "Eat, Pray, Love - omaa tietä etsimässä" -bileeni, jotka lässähtäisivät yhtä nopeasti kuin olivat päässeet alkuun. 

Ajattelin ennakkoon, että tämä on täydellistä täydellisempi kesäkirja ja kuuntelin sitä hyvään saumaan, mutta silti päädyin antamaan kirjalle 3,5 tähteä. Alkuasetelmahan on mitä muikein, sanailu on näppärää ja kirjan alku oli minulle täyttä viittä tähteä. Mutta siinä vaiheessa, kun pääpari alkoi tutustuttaa toisiaan oman genrensä maailmaan, meinasi keskittymiseni välillä tipahdella ja ajoittain pääsin vähän pitkästymään. Loppupuoli otti taas mukaan kyytiinsä ja nosti puoli tähteä. Gus oli paikoitellen todella raivostuttava tyyppi ja ollakseen kevyt beach read, kirjassa oli yllättävän tummia sävyjä, kun Gus vei Januarya tapaamaan kultissa olleita henkilöitä ja tämä osa juonta tuli minulle ihan puskista. Olisin nauttinut tästä enemmän kevyempänä, sellaisena kuin ensimmäinen kolmannes.