Amanda Vaara: Yösähköä - Majatalo Villa Venla 2
Karisto 2018
242 sivua
Luin puolitoista vuotta sitten Amanda Vaaran Majatalo Villa Venla -sarjan aloittaneen kirjan Pientä fiksausta vailla. Siinä päähenkilö Venla käy läpi avioeroa, jättää työnsä kiinteistönvälittäjänä ja ostaa vanhan tyhjilleen jääneen koulurakennuksen, jonne perustaa air bnb -majoituksen Majatalo Villa Venlan ja alkaa pitää tästä blogia. Venlan mukana muuttavat 13-vuotias Eedla ja kymmenvuotias Lauri. Naapureina Venlalla on utelias, ärsyttävä ja tavaroita varasteleva Riina ja toisaalta kiltti ja ihana, hieman taiteellisen boheemi Ilona-mummeli kanaparvensa kanssa.
Nyt Venla on elänyt uutta elämäänsä vajaan vuoden ja Majatalo Villa Venlassa on riittänyt mukavasti asiakkaita. Downshiftaaminen käy kuitenkin työstä kuten Venla huomaa. Talven paukkupakkaset jäädyttävät putket, hiiriä tulee sisälle ja sähkölaskut hirvittävät. Rakkaus Jörniin on kuitenkin voimissaan, vaikka Venla välillä ihmettelee miksei mies esimerkiksi käännä postiaan uuteen osoitteeseensa. Myös naapurin seitsemänkymppinen Ilona kohtaa uuden charmantin rakkauden, mutta siinäkin miehessä on jotain hämärää. Onko yhteenkään mieheen loppujen lopuksi luottamista?
Uutuutena someaktiivinen Venla keksii vloggaamisen eli videobloggaamisen mikä on Eedlan mielestä mutsilta erityisen noloa ja ex-miehen Henrin mielestä vähintään epäilyttävää. Eiväthän lapset vain näy videoilla? Lapsista puheen ollen, myös Eedla kohtaa ensirakkautensa.
Siis ei voi olla mitään nolompaa kun se, että frendi löytää sun mutsin YouTubesta, Eedla vaahtosi.
Venla oli julkaissut toisen videopäivityksensä edellisenä päivänä.
Yritätkö sä jotain MyDay -vloggausta? Niin noloa, Eedla vaikersi.
Musta se oli hyvä se sun video. Parasta oli kun kissat näky siinä, Lauri sanoi.
Yösähköä jatkaa Majatalo Villa Venlan tarinaa samanlaisella leppoisalla tyylillä. Teksti on nopeasti luettavaa ja viihdyttävää kuten sen on tarkoituskin olla ja pätkät Venlan bloggauksista kommentteineen ovat piristäviä. Positiivista on mielestäni myös se, ettei juoni pyöri yksinomaan rakkauselämien ympärillä vaan juttua riittää myös majatalon vieraista ja Venlan blogikaverista Lapinnoidasta jonka kanssa Venla päätyykin yhteistyöhön. Yksi Villa Venlan vieraista on X jonka kanssa Venla erityisesti ystävystyy ja joka lähettelee Venlalle postikortteja käymistään kaupungeista. Väkisinkin tulee mieleen tuleeko tällä miehellä olemaan jotain isompaa merkitystä Venlan elämässä kirjasarjan seuraavassa osassa?
Amanda Vaara on kirjailija Niina Hakalahden sivupersoona. Majatalo Villa Venlan kolmas osa, Heti vapaa, ilmestyy lokakuussa.
Miksiköhän kirjailijoilla on (joskus) eri nimi esim. chick lit -kirjoja ja "korkeampaa" kirjallisuutta varten? Jos kuitenkin on tiedossa, että kirjailija on sama. Niina Hakalahden omilla sivuilla http://niinahakalahti.fi/teokset/ ei edes, mainita, että osa kirjoista on julkaistu Amanda Vaarana.
VastaaPoistaItse asiassa on siellä toisaalla, Ajankohtaista -välilehdellä lukee että ne on kirjoitettu "nimimerkillä" Amanda Vaara. Sieltä löysin tiedon tuosta kolmannesta osastakin, kun en ollut vielä ehtinyt kirjaluetteloita käydä läpi.
PoistaJaa-a, ehkä haluavat erottaa kaksi "kirjailijapersoonaa" jos on fiilistä kirjoittaa kovin erilaisia teoksia?
Tämä kuulostaa sellaiselta, että voisin tykätä äänikirjaversiosta. Minulla on vielä BookBeatin lahjajaksoa vähän jäljellä, siinä ehtii hyvin kuunnella lyhyitä, kevyitä kirjoja. Nämä kirjailijoiden "chick-lit nimet" on kyllä hauskoja... tuli mieleen Veera Vaahtera, joka on siis oikeasti Pauliina Vanhatalo. Suosittelen kokeileaan, jollei sitten jo olekin tuttu nimi. Luin kesällä yhden Vaahteran (Sattumalta sinun), oli oikein viihdyttävä tapaus ja siinäkin oli muutakin kuin vaan jotain rakkauskuvioita.
VastaaPoistaMulla olikin viime kesänä lainassa yksi Veera Vaahtera, mutta se jäi lukematta. Pitänee tarttua joku kerta. Olen aika pitkälti sellainen kesäajan chick lit -lukija, mutta uusin Majatalo Villa Venla lie pakko lukea jo talvikaudella...
PoistaSekä Hakalahti että Vaara ovat olleet minulle tähän asti tuntemattomia nimiä. Googlaaminen ei tuonut eteen mitään tuttua, joten on kiva lukea blogista, millaista tekstiä kirjailija tuottaa.
VastaaPoistaTuo nimimerkillä kirjoittaminen (nykyään ei ehkä enää niin salaisesti) voisi liittyä jollain tasolla kirjan tuotteistamiseen. Se on lupaus: tässä tuttua tarinaa vakiintuneella tyylillä. Huh, kylläpä kuulostaa urautuneelta. Sitähän se ei kuitenkaan välttis ole, vaan hyvä kirjoittaja tuo uutta entiseen formaattiin. Siinäpä taito!
Minna /Kirsin Book Club
Minä olen lukenut kaksi aikuisten romaania Hakalahden omalla nimellä, Sydänystävän ja Lumilinnan ja pitänyt molemmista. Ne eivät ole ollenkaan niin viihteellisiä kuin Amanda Vaaran sarja, ehkä siinä ainakin osasyy eri nimien käyttöön. Tuo on kyllä totta, että nykyään toisella nimellä kirjoittaminen ei ole enää samalla tapaa kirjoittajan henkilöllisyyden salaamista kuin aikoinaan.
Poista