Sivut

keskiviikko 19. lokakuuta 2022

Natalie Jenner: Jane Austenin talo


N
atalie Jenner: Jane Austenin talo
Minerva, 2021
Suomennos: Jänis Louhivuori
Alkuteos: Jane Austen Society, 2020
Lukija: Annu Valonen
Kesto: 12 h 17 min


Luin noin puolet kirjasta lukukirjana ja kuuntelin loput äänikirjana. 

Jane Austen eli ja kirjoitti viimeiset vuotensa pienessä, uinuvassa Chawton -nimisessä kylässä. Jane Austenin talo sijoittuu tuohon kylään, kohta toisen maailmansodan jälkeen. Austenin sukulaiset tuhosivat valtavan määrän hänen kirjeitään ja muuta mahdollista memorabiliaa, ettei niitä päätyisi vieraiden ihmisten käsiin. 

Kirjassa eletään aikaa, jolloin Austenin jäämistöä huutokaupataan ja vasaran alle on joutumassa myös hänen viimeinen kotinsa, nyt kun siellä asunut sukulainen menehtyy ja perijä tahtoo myydä tilukset sijoittajille. Tarvitaan siis ripeitä liikkeitä.

Kirja lähti liikkeelle lyhyestä tapaamisesta, kun chawtonilainen renkipoika Adam kohtasi amerikkalaisen filmitähden joka oli tullut katsomaan Austenin taloa. Vierailijoihin kylässä oli totuttu, mutta näyttelijätär vannotti että Adamin on tutustuttava Austenin kirjoihin. Adam lupasi ja piti lupauksensa. Hänessä syttyi palo lukemiseen ja hänestä tuli yksi Jane Austen Societyn kahdeksasta jäsenestä.

He olivat hyvin erilaisia, eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä eri yhteiskuntaluokista, seikka jolla tuohon aikaan oli vielä suuri merkitys. Mutta heitä yhdisti yksi, ja toisaalta vain yksi asia: rakkaus Jane Austenin elämäntyöhön ja tahto pelastaa tämän kotitalo.

Ehkä minulla oli liian suuret odotukset kirjasta, jonka kuvataan ja luvataan olevan hyvän mielen lukuromaani kaikille Jane Austen -faneille. Olinhan tämän lukemista odottanutkin jo pitkään ja kansi on niin söötti ja ja ja! Minä nimittäin meinasin pitkästyä sen parissa moneen otteeseen. Toisaalta, tätä on verrattu siihen Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville -kirjaan, joka minulla jäi kesken juurikin siksi, koska pitkästyin. Tässä on toki tietyllä tapaa haettu sitä austenmaista rakkausasioiden kehittelyä, mutta kun tästä puuttui täysin se kaimani hauskuuttelu, niin ei vain napannut.

Koska kirjastossa oli varauksia jouduin myös jättämään lukukirjan kesken noin puolivälissä ja kuuntelemaan loput äänikirjana, mikä oli sekin harmi, sillä itse luettuna kirja toimi minulle paremmin, enkä valitettavasti pitänyt tämän lukijan täydellisyyttä hipovasta eleettömyydestä. 

4 kommenttia:

  1. No harmi! Minä tykkäsin kovasti, toisaalta aika harvoin luenkaan tällaisia kirjoja, joten liekö siksikin tuntunut aika raikkaalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En minäkään näin puhdasta romantiikkaa kovin usein lue. Ehkä odotin tältä liikoja ja koska olin siinä käsityksessä, että kirjan henkilöitä pyöritellään Austenin tapaan (kuten tietyllä tavoin tehtiinkin), odotin myös sitä lempeää huumoria, mikä jäi täysin puuttumaan.

      Poista
  2. Minä pääsin lukemaan tämän vailla ilman ennakko-oletuksia ja tykästyin kovasti. Pidän kyllä myös Kirjallisesta piiristä perunankuoripaistoksen ystäville, se on yksi lempikirjoistani. Kuuntelen juuri nyt Bloomsburyn naisia, joka on itsenäinen teos, mutta siinä on pari samaan henkilöhahmoa kuin tässä. Kyllä kuuntelenkin senkin loppuun, mutta on kyllä kieltämättä vähän hidas.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä voin luvata etten kuuntele sitä, vaikka asetelma on siinäkin kiinnostava 🤫 Enemmän sisältöä ja vähemmän romantiikkaa mulle 😃

      Poista