Sivut

sunnuntai 20. lokakuuta 2019

Sally Rooney: Keskusteluja ystävien kesken



Sally Rooney: Keskusteluja ystävien kesken
Otava 2019, 350 sivua
Suomennos: Kaija Sivill
Alkuteos: Conversations wuth Friends, 2017


Bobbi ja minä tapasimme Melissan ensimmäistä kertaa kaupungilla runoillassa, jossa esiinnyimme yhdessä. Melissa otti meistä ulkona valokuvan, jossa Bobbi polttaa tupakkaa ja minä pitelen vaivaantuneena kiinni vasemmasta ranteestani niin kuin pelkäisin, että se karkaa. Melissa käytti isoa ammattilaiskameraa ja hänellä oli paljon objektiiveja erillisessä kameralaukussa. Kuvatessaan hän jutteli ja poltti tupakkaa. Hän puhui meidän esityksestämme ja me puhuimme hänen kuvistaan, joita olimme nähneet netissä. Puolenyön maissa baari meni kiinni. Alkoi sataa, ja Melissa ehdotti, että lähdettäisiin hänen luokseen lasilliselle.

Näin Dublinin kirjallisten piirien juhlissa pörräävät parikymppiset yliopisto-opiskelijat Bobbi ja tarinaa minä-muodossa kirjoittava Frances tutustuvat Melissaan ja tämän näyttelijämieheen Nickiin jotka ovat heitä aika paljon vanhempia, reilusti yli kolmekymppisiä. Melissa viehättyy uusista nuorista ystävistään ja haluaa kirjoittaa tytöistä henkilökuvan kirjallisuuslehteen. Juttua varten tytöt lähettävät Melissalle parhaita runojaan ja Melissa kutsuu heidät päivälliselle. Melissa on hieman pettynyt kuultuaan että runot ovat itse asiassa Francesin kirjoittamia, että tytöt vain esittävät niitä yhdessä. 

Nuoret naiset ovat nykyään bestiksiä ja viettävät vapaa-aikansa paljolti yhdessä, mutta seitsemäntoistavuotiaina, luostarikoulun kapinallisina, he ovat myös seurustelleet vuoden verran. Nyt Bobbi ihastuu Melissaan ja Frances vastaavasti lähentyy Nickin kanssa ja kahdestaan tyttöjä puhuttaa Melissan ja Nickyn avioliiton tila joista heillä on aika erilainen näkemys, samoin kuin Nickistä ihmisenä. Juhlissa Frances tuntee usein jäävänsä räiskyvän ja eloisan Bobbin varjoon, mutta Nickin kanssa Francesille kehittyy salasuhde, joka tulee vaikuttamaan isosti myös tyttöjen ystävyyteen. 

Rooneyn esikoiskirjasta on ollut paljon pöhinää sen ilmestyttyä ja siitä on jo tehty jonkinlaista kulttiteostakin. "Nokkela, kepeä ja kuolemanvakava", kirjaa luonnehditaan kustantajan sivuilla. Palkintojakin on sadellut ja käännösoikeudet myyty yli 20 maahan. Kirjailijaa kuvaillaan nykysukupolven Salingeriksi. Ehkä kaiken tämän hypetyksen myötä odotuksenikin olivat suhteettoman korkealla, sillä minulle tämä oli vain yksi kirja muiden joukossa, ei huono, muttei ei mitään ilotulitustakaan. Loppujen lopuksi aika yllätyksetön rakkaustarina nuoren naisen ja vähän vanhemman, naimisissa olevan miehen välillä. Plussana se, että teksti on hyvin sujuvaa, kiinnostavaa lukea ja tarina kuitenkin vetää, koska odotat loppuun saakka mitä seuraavaksi tapahtuu. Tietenkin odotat myös sitä, ketkä eroavat ja ketkä päätyvät yhteen, sillä on tässäkin rakkausromaanissa sellainen loppu. 



11 kommenttia:

  1. Minäkään en innostunut tästä, vaikka Rooneyn teksti on varsin sujuvaa, älykästäkin. Kohderyhmä taitaa olla nuoret aikuiset, olen yli-ikäinen tälle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi pitää paikkaansa tuokin. Noin yleisesti ottaen näen kyllä Keltaisen kirjaston vanhemmalle lukijalle suunnattuna, mikä ei tokikaan tarkoita sitä että kaikki parikymppiset lukisivat kevyempää kirjallisuutta. Oma makunikin on muuttunut paljon vuosikymmenten aikana.

      Poista
  2. Koetin kuunnella tätä äänikirjana alkusyksyllä, mutta kirja jäi minulla kesken. Lukija oli hyvä (en tosin enää muista, kuka tätä luki...), mutta jotenkin kirjan keskustelut eivät vaan pitäneet otteessaan, vaikka minäkin olin tästä ennakolta tosi kiinnostunut. Ehkä minäkin olen Riitan tavoin yli-ikäinen ;).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi olla kyllä haasteellisempaa kuunnella tätä äänikirjana, kuin lukea paperisena. Ei ainakaan itseäni nappaisi yhtään.

      Poista
  3. En ehkä muuten innostaisi, mutta olen jo jonkin aikaa kaivannut jotakin Irlantiin liittyvää lukemista, joten siinä mielessä voisin hyvinkin kokeilla tätä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Irlanti tai edes Dublin ei tässä näy sen merkityksellisemmin ja osa kirjastakin tapahtuu jossain etelässä, en enää muista missä, oliko Ibizalla?

      Poista
    2. Taisi sittenkin olla jossain Etelä-Ranskassa? Hmmm.

      Poista
  4. Juoni ei tunnu kovin kiinnostavalta, mutta olen samaa mieltä kuin Amma: mielelläni luen Irlantiin sijoittuvia kirjoja. Olimme Irlannissa vuosi sitten ja kaikki sinne viittaava kiinnostaa. Eli kiitos lukuvinkistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti olet tyytyväinen tämän kirjan irlantilaisuuteen, itse taisin sen Dublinissa tapahtuvan osuuden tuntea tapahtumien sijoittuvan pikemminkin Lontooseen. Sitten kun Dublin mainittiin, muisti että eihän tämä Lontoossa ollutkaan :D

      Poista
  5. Tämä on roikkunut pitkään lukulistallani, mutta ei sittenkään kiinnostanut tarpeeksi, että olisin hankkinut käsiini. Ehkä luen sitten kun kävelee sopivasti vastaan. Kuvauksesi perusteella ei ehkä kannata hurjasti nähdä vaivaa sen etsimiseen :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tätä välttämättä lukupinon kärkeen nostaisi, jos on muita mielitekoja siinä :)

      Poista