Heli Järvenpää: Kadotetut kasvot
Kiinakirja 2014, 228 sivua
Näin sattumalta Sannan Luettua-blogissa arvostelun Järvenpään omakustannekirjasta ja kiinnostuin heti. Ulkosuomalaisten kokemuksista lukeminen on aina mielenkiintoista ja Kiina kulttuurina kaikessa perinteisyydessään kiehtova. Kirjaa ei kuitenkaan löytynyt Ylöjärven kirjastosta (eikä edes Tampereelta), joten laitoin siitä hankintapyynnön. Ei mennyt montaakaan päivää kun kirjaston henkilökunta vastasi sähköpostiini että kirja on tilattu ja minulle oli tehty siihen varauskin. Erinomaista palvelua Ylöjärvi!
Kun Tiinan ja Markuksen poika on 3-vuotias ja tytär kolmen kuukauden ikäinen, Markukselle tarjotaan kahden vuoden työkeikkaa Kiinaan. Ensimmäinen kulttuurishokki on edessä jo sillä tutustumismatkalla jolla pitäisi löytää perheelle asunto sillä yksitoista niitä esitellään ennen kuin sopiva löytyy. Turvallinen piha lapsille, uima-allas ja kuntosali sekä hyvin varusteltu keittiö ja kylpyhuoneesta näkymä joelle. Tiina näkee itsensä vaahtokylvyssä, kirja kädessä ja viinilasi toisessa.
Arki astuu kuvaan kuitenkin toisen näköisenä. Kolmevuotiaalle ei ole helppoa selittää miksi supermarketin tuoreosastolla roikkuu verkkopusseissa eläviä kilpikonnia joita ei ole tarkoitettu lemmikeiksi. Uima-altaaseen pulahtaminen saa naapurit kauhistuneiksi eikä suositeltu lastenhoitaja kohtele lapsia tasa-arvoisesti. Valkoihoinen perhe kiinnittää jatkuvaa huomiota paikallisten keskuudessa eivätkä kiinalaiset arastele tehdä tuttavuutta.
Yhtäkkiä ympärillemme pölähti joukko uteliaita kiinalaisia. Punaiset lippalakit hyökkäsivät kohti lastenrattaita. Ennen kuin ehdin reagoida, yksi tomppeli oli jo nostanut Marian syliinsä päästäksen yhteiskuvaan lapseni kanssa. Kamerat räpsyivät, ja unenpöpperöistä pikkuneitiä oltiin siirtämässä jo seuraavaan syliin, kun hyökkäsin väliin.
-Hän haluaa nukkua! kiukkusin ympärilleni höriseville tolloille ja nappasin Marian syliini.
Selvästikään lapsi ei enää nukkunut.
- Onko hän tyttö vai poika?
- Onko teillä yksi lapsi?
- Oletteko amerikkalainen?
Kysymyksiä sateli. Ympärillämme oli parinkymmenen maalaisturistin joukko. Mikä vastaanotto.
- Hän on melkein yksivuotias tyttö. Minulla on kaksi lasta, yksi poika ja yksi tyttö. En ole amerikkalainen. Olen Pohjois-Euroopasta, suomalainen. Mutta osaan kyllä puhua englantia.
-Aah, puhutte englantia! Puhutteko myös amerikkaa?
Kirja oli nopealukuinen ja lyhyet luvut omia kokonaisuuksiaan. Helposti tuli luettua aina "vielä yksi" ja sitten toinen ja kolmaskin. Perheenäidin arjen kuvaus oli kiinnostavaa ja ajatuksia herättävää (perheen isä on tarinassa lähinnä statistina), tilanteet joihin hän joutui olivat vuoroin ihmetystä herättäviä, kauhistuttavia (kuten maanjäristys) ja suorastaan koomisia Suomen ja Kiinan kulttuurien törmäillessä mannerlaattojen tavoin. Paikallisten elinolot ja yhden lapsen politiikan moninaiset seuraukset muistuttavat siitä, että Kiina on edelleen kehitysmaa.
Kirja on Järvenpään omakustanne. Kirjan kotisivu löytyy osoitteesta http://kadotetutkasvot.fi/. Tutustu myös Sannan arvosteluun Luettua-blogissa. Soisin tämän pienen ison kirjan löytävän lisää lukijoita kirjablogeissakin!
Kuulostaa kyllä hyvin mielenkiintoiselta aiheelta! Heti tämän arvostelusi luettuani oli aivan pakko käydä kurkistamassa löytyisikö teos lähikirjastosta ja ainakin netin mukaan se köllöttelee siellä tyytyväisesti hyllyssä. Pitääkin käydä se jossain välissä noutamassa sieltä =D
VastaaPoistaKäy ihmeessä, minusta tämä oli mielenkiintoinen ja omakustanteessakin on tietty viehätyksensä jota kirjaa lainaamallakin omalta osaltaan kannustaa. Suosittelen :)
PoistaHei Jane!
PoistaKiitos tästä kirjoittamastasi kannustavasta palautteesta! Pidin etenkin tuosta ilmaisustasi jossa viittasit Suomen ja Kiinan kulttuurien törmäilyyn mannerlaattojen tavoin. Siltähän se varmasti lukijastakin tuntuu.
Tunnen sydämessäni pistoksen lukiessani, että olet joutunut oikein jahtaamaan kirjaani. Olen yrittänyt kirjan kotisivulla aina välillä etsintäkuuluttaa kirjabloggareita ja mielelläni lähetän arvostelukappaleen kirjasta, jos jotakuta kirjabloggaria kirjaani kiinnostaa blogissaan arvioida. Koska nyt ehdit jo kirjan muuta kautta hankkia, mielelläni kuitenkin postittaisin sinulle jälkikäteen yhden kappaleen kirjaa. Voit ottaa sen itsellesi, antaa tuntemallesi voimanaiselle tai vaikkapa arpoa blogisi lukijoiden kesken. Laita minulle postia osoitteeseen heli@kiinakirja.fi, niin sovitaan tarkemmin.
Ja jos jotakuta muutakin kiinnostaa tästä kirjasta arvostelua blogata, niin samasta osoitteesta sopii noita arvostelukappaleita tiedustella.
PS. Tosi mielenkiintoiselta näyttää tuo listauksesi syksyn 2014 kirjoista myös. Itsellä vain on lukemattomia tarinoita vino pino pöydällä kun oman kirjoitusprosessin aikana ei pystynyt keskittymään toisten teksteihin. Ehkäpä nyt...
Hei!
PoistaOlipa hauskaa saada blogiin palautetta kirjailijalta itseltään :) Mielelläni tuon kirjan otan jatkokäyttöä ajatellen näin jälkikäteenkin, mutta kiva on ollut myös huomata että kirjalle on riittänyt muitakin lukijoita sen jälkeen kun sen omaan kirjastoomme pyysin. Siitä tuli varaus ennen kuin ehdin sen palauttaa ja lainassa se näyttää olevan tälläkin hetkellä :) Palaan asiaan sähköpostin muodossa :)