Paula Hawkins: Kuin kytevä tuli

 

Paula Hawkins: Kuin kytevä tuli

Otava, 2021

Alkuteos: A Slow Fire Burning, 2021

Suomennos: Markku Päkkilä

Lukija: Krista Putkonen-Örn

Kesto: 9 h 24 min

Asuntolaivassa Lontoon kanaalissa jo muutaman vuoden elänyt ja naapureidensa tekemisistä selkoa pitävä Miriam teki eräänä aamuna karmaisevan löydön. Pari viikkoa naapurilaivassa asustanut nuori mies makasi hyttinsä lattialla verissään ja hengettömänä. Mies tunnistettiin Daniel Sutherlandiksi. 

Miehen kuoleman tiimoilta poliisi tuli jututtamaan parikymppistä Lauraa, joka oli lapsuudessaan joutunut vakavaan onnettomuuteen jonka jälkeisenä traumana hänestä oli tullut käytökseltään hyvin äkkipikainen. Lauran sormenjälkiä löytyi Danielin laivasta, joten häntä epäiltiin murhasta, eikä hän kiistänytkään siellä käyneensä. 

Danielin kuolemasta ilmoitettiin myös tämän tädille Claralle. Danielin oma äiti Angela oli kuollut vain muutamaa viikkoa aiemmin. Ihan sattumaltako? Kuolemantapauksia perhepiirissä oli sattunut aiemminkin, sillä vuosia sitten Danielin serkku, Claran poika Ben, oli menehtynyt onnettomuudessa vain kolmevuotiaana ollessaan Angelan perheessä hoidossa ja sen myötä siskosten välit olivat katkenneet. Clara ja hänen miehensä Theo olivat Benin kuoleman jälkeen eronneet. Theo on kirjailija, joka on kirjoittanut menestysromaanin erään toisen tässä mainitun henkilön nuoruudenkokemuksista, muttei tehnyt sillä henkilölle oikeutta. 

Vanhin tarinan naisista on kahdeksankymppinen Irene. Hänen miehensä William oli kuollut useita vuosia aiemmin ja kuin ihmeen kaupalla hänen elämäänsä oli silloin ilmestynyt Angela. Ja nyt kun hän oli menettänyt Angelan, tilalle oli tullut Laura.

Piiri pieni, niin se pyörii, ja siinä oli tämän herkullisen psykologisen trillerin viehätysvoima. Juuri kun olit mukamas muodostanut kokonaiskuvan tiettyjen  henkilöiden välisistä suhteista, paljastettiin jotain, joka sai ajattelemaan, että ahaa, no, SIINÄ tapauksessa... Ja kuinka monella olikaan syytä kostaa jotain, sillä tosiaan, tulihan voi kyteä hiljakseen pitkäänkin, ennen kuin jokin saa sen roihahtamaan liekkeihin. 

Henkilöitä on paljon ja alussa meni tovi aikaa oppia muistamaan kuka on kuka. Muistaisin, että Nainen junassa -kirjan henkilömäärä oli pienempi. Tässä on niin sanotusti paljon meneillään ja kirja vaatii keskittymistä, mutta palkitsee kun tartut siihen oikeana ajankohtana. Kirsikkana kakussa kirjan sisällä on vielä toinenkin kirja!

Kuuntelimme kirjan yhdessä mieheni kanssa pitkällä automatkalla muutamassa päivässä. Hän ei yleensä kuuntele tämän tyyppisiä dekkareita, eli psykologista jännitystä. Hän ei myöskään usein lue dekkareita jotka eivät kuulu mihinkään sarjaan ja huomioi eron siinä, että kirjan henkilöt "kirjoitetaan loppuun" eikä jätetä kehittymään eteenpäin seuraaviin osiin. Hän kuunteli kesällä erään tuottoisan suomalaisdekkaristin kaikki jo ilmestyneet kirjat putkeen, mutta sanoi, että tämän kaltaisen kirjan jälkeen tarvitsee nollauskirjan, sillä tässä on joutunut pähkäilemään paljon enemmän henkilöitä ja asioita jotka selviävät pikkuhiljaa, verrattuna dekkariin jossa juoni kulkee suoraviivaisemmin. Me molemmat annoimme kirjalle tähtiä 4/5.