Sivut

Näytetään tekstit, joissa on tunniste Beth O'Leary. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Beth O'Leary. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 13. helmikuuta 2022

Beth O'Leary: Törmäyskurssi


Beth O'Leary: Törmäyskurssi
WSOY, 2022
Lukijat: Anssi Niemi, Maija Lang
Kesto: 12 h 55 min



Addie ja hänen sisarensa Debbie olivat startanneet pitkälle automatkalle Skotlantiin. He olivat matkalla ystäviensä häihin ja ottaneet mukaansa ennestään tuntemattoman Rodneyn, kun tämä oli häiden Facebook-ryhmässä ilmaissut olevansa kyytiä vailla.
Ketjureaktioon tarvittiin vain tien yli juossut kettu, jäteauton pikainen jarrutus, Addien hätäjarrutus - ja heidän takanaan 70000 punnan hintainen Mersu, jonka kuski ei jarruttanut ollenkaan. 

Kiipeän ulos samaan aikaan kun Dylan astuu ulos Mersusta. Hänellä on yllään valkoinen t-paita ja chinosortsit, jalassa kuluneet purjehduskengät. Sortsien vyölenkissä, osittain taskun sisällä, on karabiinihaka. Se oli minun keksintöni, estää häntä hukkaamasta jatkuvasti avaimiaan.
Dylan astuu eteenpäin Mersun etulyhtyjen valossa. Hän on niin komea, että rintaani sattuu. Tämä on vielä vaikeampaa kuin olin olettanut. Haluan tehdä kaikkea yhtä aikaa: sännätä hänen luokseen, juosta häntä karkuun, käpertyä sikiöasentoon, itkeä. Ja kaiken alla velloo järjetön tunne, että joku on onnistunut sotkemaan asiat, että jossain päin universumia viesti on jäänyt matkalle, koska minun oli tarkoitus nähdä Dylan tänä viikonloppuna, ensimmäistä kertaa melkein kahteen vuoteen, mutta vasta häissä.

Koska Mersu vaurioitui likipitäen lunastuskuntoon ja Mini selvisi vähäisillä kupruilla, matkaa jatketaan kolme miestä Minin takapenkillä. Se kolmas on Dylanin ystävä Marcus.

Dylanilla ja Addiella on yhteistä historiaa, he ovat seurustelleet. Sisarukset eivät jostain syystä pidä Marcuksesta eikä Marcus ole koskaan pitänyt Addieta tarpeeksi hyvänä tyttöystävänä Dylanille. 

Jos salaisuudet voisi valjastaa energiaksi, emme tarvitsisi ollenkaan bensaa Tässä autossa kannetaan niin paljon kaunaa, että sillä pääsisi kevyesti Skotlantiin saakka. 

Takaumissa ollaan jonain aiempana kesänä Provencen maaseudulla, jossa  morsiamen vanhemmilla on huvila. Sitä vuokrattiin myös turisteille ja Addie oli kesätöissä talonmiehenä. Eräänä päivänä taloon ilmestyi uusi vieras joka oli Dylan, ja heidän välillään kipinöi saman tien. Oman rauhan vei kuitenkin kohta huvilalle ilmestyvä Dylanin kaveriporukka, mm edellä mainittu Marcus. 

Tarinaa kuljetetaan kahdessa aikatasossa, "silloin" ja nyt, eli ei kerrota suoraan kuinka pitkään he kaikki ovat toisensa tunteneet. Kertojina ovat vuorotellen Addie sekä Dylan ja kun aikatasot kohtaavat, kaikki selviää.

Olen lukenut O'Learyltä Kimppakämpän jota pidin ihan ookoona. Vaihtokauppaan en ole vielä tutustunut. Olen nähnyt jokusia kommentteja, että tämä ei ole ollut ihan yhtä hyvä kuin nuo kaksi ensimmäistä, mutta minä taas pidin tästä paljon enemmän kuin Kimppakämpästä. Luulen että tuo aikatasojen käyttö piti mielenkiintoni tässä paremmin yllä.