Sivut

sunnuntai 10. lokakuuta 2021

Eva Frantz: Sininen huvila


 
Eva Frantz: Sininen huvila
(Anna Glad #1)
S&S, 2018
Suomennos: Ulla Lempinen
Lukija: Anna Saksman
Kesto: 7 h 43 min



Anna seurasi satunnaisesti muutamia blogeja, mutta Sininen huvila ei kuulunut hänen suosikkeihinsa. Se oli aavistuksen liian söpöstelevä. Beccan maailmassa hillottiin, mehustettiin ja leivottiin 1890-luvun ruokaohjeilla ruutuessu uumalla, kaikki olivat sopivalla tavalla hoikkia, punaposkisia ja iloisia. Sitä paitsi Beccalla oli tapana kirjoittaa kivoista jutuista joita hän keksi poikansa kanssa ja aina välillä sellainen kirpaisi Annaa, vaikka hänen olisikin jo pitänyt tottua asiaan. 

Sininen huvila oli kuitenkin niitä blogeja joita 'kaikki' lukivat, satunnaisesti myös poliisina työskentelevä Anna Glad. Becca oli onnistunut suosiostaan huolimatta säilyttämään yksityisyytensä, eikä Annallakaan ollut mitään käsitystä naisen henkilöllisyydestä. Oliko sellainen taitavaa brändäystä vai oliko bloggaajalla syynsä pysytellä syrjässä, tunnistamattomana?

Nyt bloggaaja oli kuitenkin löydetty verissä päin kotoaan, pieni poikansa Bruno harhaillen yön selässä ulkona vähissä vaatteissa. Becca vietiin tajuttomana sairaalaan, hän oli saanut takaraivoonsa iskun, jonka jälkeen hänen rintakehäänsä oli viillelty ja hän oli menettänyt melkoisesti verta.

Blogitrolli Magica kierteli blogeja ihan eri syistä kuin valtaosa heistä, jotka jättivät niitä ällöttäviä 'oi miten kaunista' ja 'tätä pitää kokeilla viikonloppuna!' -kommenttejaan. Yksi hänen vakioseurattavistaan, Sininen huvila, ei ollut tuottanut säntillistä uutta postausta, mutta onneksi Magicalla oli muita härnättäviä. Jos itse postauksista ei keksinyt mitään mehevää, saattoi aina haastaa riitaa muiden kommentoijien kanssa. Magica ei kuitenkaan koskaan kirjoittanut mitään uhkaavaa, kuten nimimerkki Forsius, joka kirjoitti Sinisen huvilan blogiin jatkuvasti tappouhkauksia. Ihme ettei moderaattori piilottanut niitä?

Kun Beccan puolisolle ja Brunon isälle Peter Stenlundille soitettiin poliisilaitokselta, huoli ja syyllisyyden tunne iskivät päälle. Mies oli ollut baarikierroksella kaverinsa kanssa ja krapula pahensi oloa. Arska, Peterin ryyppykaveri ja ennestään poliisin tuttu, kertoi komisarioille auliisti Stenlundien ottaneen aikalisän avioliitossaan ja Peterin muuttaneen 'nukkekodista' omaan kerrostaloasuntoon. He olivat liukuneet erilleen, kun Beccan bloggaaminen yhteistöineen oli alkanut viedä kaiken ajan eikä Peter enää tiennyt mihin uskalsi kotonaan koskea, ettei olisi pilannut jotain tärkeää asetelmaa.

Lomittain näiden kanssa "Yksinäinen" tarkkailee tapahtumia sivusta ja nimetön pikkutyttö kertoo äidistään ja 'miehestä, joka haluaa itseään kutsuttavan isäpuoleksi'. Mies on ilkeä ja pahoinpitelee tytön äitiä jatkuvasti. Mukana on myös mm Lina Persson, Beccan assistentti, jolla on oma blogi jolle Lina kaipaa Beccan avulla  nostetta, sekä Robin Westlander, Beccan äidin ex-mies, joka on vankilassa ja Nikolina, joka on Robinin tytär. 

Luonnollisesti kirjassa tutustutaan myös sarjan päähenkilöön Annaan, jonka avopuoliso Måns on ollut työttömänä hänen firmansa mentyä konkurssiin. Perheen perustamista oli lykätty jo pitkään eikä ainoastaan taloudellisista syistä. Anna alkaa kuitenkin lähestyä jo neljääkymmentä, joten loputtomiin asiaa ei voi lakaista maton alle.

Myös Annan työkavereita on mukana rikostutkinnassa. Rolf, Annan työpari, täyttää kohta 60. Hän on eronnut mutta on ihan väleissä ex vaimonsa Mian kanssa. Nykyään Rolfin rakkaus on hänen ruotsalainen miesystävänsä Max. 

Paikkakuntaa ei ole kirjassa mainittu, mutta jossain Tampereelta pohjoisemmas ilmeisesti ollaan. Anna tarvitsee rikostutkinnassa apua Tampereelta ja tutustuu silloin Thomasiin.

Viehätyin Suvisaaren myötä Eva Frantzin tyyliin kirjoittaa joten otin melkein saman tien kuunneltavaksi ensimmäisen osan hänen Anna Glad -sarjastaan enkä todellakaan pettynyt! Anna Saksman on loistava valinta lukijaksi.

Kirjan kansi olisi voinut olla paremmin Beccan blogin tyyliin istuva. Nykyinen unelma-ammattini taitaa ollakin kirjankansien suunnittelu!


8 kommenttia:

  1. Eva Frantzia ei ole tullut luettua koskaan, mutta tämä kuulostaa aika mielenkiintoiselta teokselta. Ei ole tullut juuri luettua blogimaailmaan sijoittuvia tarinoita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei niitä taida paljon ollakaan? Tulee mieleen yksi jonka olen lukenut, Anssi Hemmilän Ilosaari ja se enemmän luettu jonka kannen näen mielessäni mutten saa kirjan tai kirjailijan nimeä päähäni 🙈

      Poista
  2. Minulla on parhaillaan kesken Frantzin lastenkirja Yön kuningatar (joka kylläkin alkaa aika kauhistuttavasti noidan mestaamisella). En ole näitä hänen dekkareitaan lukenut, mutta kiinnostavaa, että tässä blogimaailma on niin keskeisessä asemassa. Menevätkö mielestäsi cozy crime osastolle? Se kun tuntuu olevan minun dekkarilokeroni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, ehdottomasti cozy crimea. Rikostutkinta on huomattavasti pienemmässä roolissa kuin toiminnallisemmissa dekkareissa, eikä tässä mässäilläkään yhtään millään.

      Poista
  3. Enpä ollut Eva Frantzista ennen kuullutkaan. Tämän kirjan asetelma kuulostaa kyllä kiinnostavalta ehkä erityisesti juuri tuon blogiaspektin takia. Voisi sopia kesälukemiseksi esim. seuraavalla suomireissulla!

    VastaaPoista
  4. Luin kirjailijan nimen jotenkin huolimattomasti ja pitkään luin postaustasi sillä mielellä, että kyseessä on ruotsalainen dekkari. Mutta siis kotimainen!
    Vaikuttaa ihan kiinnostavalta, eikä tietysti vähiten blogitwistin myötä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei mikään ihme mielestäni, itsekin kuuntelin kesällä hänen Suvisaartaan hyvän pätkän ennen kuin sisäistin, että se tapahtuu Suomessa ja kirjailija tosiaan on suomalainen! Ihan siitä huolimatta, että alussa ihan selvästi käy ilmi, että Suvisaari sijaitsee Porkkalan edustalla. Osasyy on varmasti siinä, että lähes kaikilla henkilöillä on ruotsinkieliset nimet, mikä taas on loogista suomenruotsalaisella kirjailijalla.

      Poista