Marraskuun lukuhaasteen yhteenveto

Marraskuun ajan kestävä 30 päivittäisen sivun lukuhaaste on kirjailija Karo Hämäläisen loistava idea syksyn harmauteen. Aimo annos sosiaalisuutta myös, sillä vaikka lukeminen tapahtuu omassa päässä, pidetään kirjaa sivuista ja annetaan / saadaan lukuvinkkejä myös sosiaalisessa mediassa. 

30 sivun taktiikalla tulisi marraskuun lukusaldoksi 900 sivua mikä on itsellenikin aika vähän. Yleensä pääsen ainakin 1500 luettuun sivuun per kuukausi ja erinäiset haasteet kuten lukumaratonit tuovat mittavasti lisäsivuja.

Marraskuuni lähti käyntiin historiallisella romaanilla, Kaari Utrion Paperiprinssin olin aloittanut pari päivää aiemmin mutta päässyt hädin tuskin vauhtiin. Niinpä sen parissa kului ensimmäinen viikko. Pertti Lassilan pienoisromaanin, Finlandia-ehdokkuudenkin saaneen Armain aika -kirjan, luin parissa päivässä. Seuraavaksi tartuin Raili Mikkasen romaaniin Voidaan kutsua ulkopuolelle lain, koska olin nähnyt siitä muutamia kehuvia kommentteja. Harmikseni odotukseni osoittautuivat liian korkeiksi. Seuraava lyhyenpuoleinen romaani onneksi omansa lunasti, sillä Asko Sahlbergin Irinan kuolemat kehittyi sivumääräänsä suuremmaksi romaaniksi. Olin pantannut Alice Hoffmanin Ihmeellisten asioiden museota muutaman viikon, makustellut sitä ja hassulla tavalla tuntenut nautintoa kieltäessäni itseäni tarttumasta siihen välittömästi sen käsiini saatuani ja Irinan kuolemien jälkeen olin sellaisessa flowssa että tuntui nautinnolliselta uppoutua tuohon kirjaan joka veisi minut 1900-luvun alun New Yorkiin. Ja miten rakastinkaan! Seuraavan kirjan myötä tipahdin taas alas, sillä Siri Hustvedtin Kesä ilman miehiä ei ollut minua varten. Sarah Larkin lähes 900-sivuinen Valkoisen pilven maa sen sijaan oli lukuromaanien aatelia. Sen sainkin valmiiksi vasta joukukuun puolella. 

2516 sivua niistä kertyi. Ei hassumpi saldo. Tasaisesti 30 päivälle jaettuna sivuja olisi 83,8 päivää kohden, mutta todellisuudessa vuorokautinen vaihtelu oli suurta. Yksi repsahduskin kuukauteen nimittäin mahtui, heti sen alkuun 5.11, jolloin lukuaikani vei siipan syntymäpävien juhliminen ulkona syömisen ja teatterin muodossa. Silloin sain luettua 15 sivua sängyssä ennen silmien lurpsimista siihen malliin että luovutettava oli. Toisaalta yli sadan sivun päiviäkin kertyi kaikkiaan 11 eli himpun yli kolmasosa kaikista marraskuun päivistä ja parhaimmillaan luin vuorokaudessa 178 sivua.

11 kuukauden kuluttua jälleen innolla mukana!