Jane Austen: Ylpeys ja Ennakkoluulo

 

Jane Austen: Ylpeys ja ennakkoluulo

Teos 2013, 505 sivua

Alkuteos: Pride and Prejudice, 1813

Uusi suomennos: Kersti Juva

 

 

Ylpeys eli herra Darcy ja Ennakkoluulo, tuttavallisemmin neiti Elizabeth Bennet, Lizzy. En aio referoida tämän mestariteoksen juonta, se on tehty jo niin moneen kertaan. En muutenkaan muista enää puoliakaan siitä, mitä halusin tästä kirjoittaa lukemisen edetessä. Ehkä minun pitäisi antaa periksi ja alkaa tekemään muistiinpanoja kesken lukemisen. Vanhuus ei tule yksin.

 

Niinpä tyydyn vain kehumaan, miten elämyksellisenä Ylpeys ja Ennakkoluulo taas tajuntaani iski. Aivan alussa lukemistani häiritsi hieman se, että näin mielessäni sen tietyn BBC-filmatisoinnin kohtaukset, mutta melko pian onnistuin, jos en sentään vallan poistamaan niitä mielestäni, niin ainakin lukemaan kirjaa sopusoinnussa niiden kanssa, niin että lukemisesta tuli vielä visuaalisempaa kuin yleensä.

 

Nautin Austenin kielestä ja kiitän suomentajaa hänen työstään. Nautin tarinasta juonenkäänteineen, nautin kaikista keskenään niin kovin erilaisista henkilöhahmoista, jopa herra Collinsista, vaikka tosielämässä käskisinkin hänen painua tiehensä! Nautin siitä, että vielä kaksisataa vuotta sen jälkeen, kun kaimani on tämän kirjoittanut, tunnen kirjan niin omakseni, tarinan niin rakkaaksi.

 

Nauti sinäkin.

Perusteellisempia arvioita uudesta painoksesta esim. täällä: Booking it some more sekä Sinisen linnan kirjasto.