Sujata Massey: Bombayn prinssi

Sujata Massey: Bombayn prinssi

Perveen Mistry tutkii #3

Gummerus, 2021

Lukija: Erja Manto

Kesto: 13h 20min

Bombay, 1921.

Walesin prinssi Edward oli tulossa Bombayhin aloittaakseen sieltä neljän kuukauden mittaisen Intian kiertueensa. Tiedossa oli levottomuuksia. Mahatma Gandhi oli rauhallisen mielenosoituksen kannattajs kehottaen sulkemaan kaupat ja ylipäätään boikotoimaan prinssin vierailua. Antoihan tällaisen vierailun toteutuminen ymmärtää, Intian pyrkiessä itsenäistymään, että brittihallinto tulisi kestämään vielä kymmeniä vuosia.

Tähän liittyen Perveen Mistry, joka oli osakkaana isänsä lakiasiaintoimistossa Intian ainoana naispuolisena asianajajana, sai erikoisen asiakkaan. Yliopisto-opiskelijoiden kuului seisoa hurraamassa prinssin kulkueelle, mutta moni heistä kuului opiskelijaliittoon, joka kannatti Intian itsenäistymistä. Freny Cuttingmaster, joka tuli tapaamaan Perveeniä, oli vasta 18-vuotias ja huolissaan siitä, voidaanko häntä rankaista koulusta poisjäämisestä, peräti erottaa yliopistosta. Hän oli kuitenkin hyvin kiitollinen vanhemmilleen siitä, että nämä hyväksyivät hänen halunsa opiskella ja suostuivat kustantamaan naisihmisen opinnot.

Myös Perveen kutsuttiin tapaamaan prinssiä, eikä hänkään suhtautunut kutsuun myönteisesti. 

Mieli myllärtäen Perveen kävi läpi muutamia kirjeitä ja viestejä joita Mustafa oli hänelle jättänyt. Alice oli jo ehtinyt soittaa aamulla. Lisäksi oli viesti parsien naistenyhdistyksestä, häntä pyydettiin vastaamaan kutsuun Walesin prinssin tapaamiseen joka pidettäisiin kuvernöörin residenssissä maanantaina iltapäivällä. Hänet oli luultavasti valittu edustamaan nykyaikaista naispuolista parsilakimiestä. Ihmiset kyllä kertoivat mielellään tuntevansa naispuolisen parsilakimiehen, he eivät vain halunneet palkata häntä. Hän mietti mitä muut vastaanoton naisvieraat edustaisivat, kenties arvoisaa parsirehtoria tai ihailtavaa parsihyväntekijää. Paikalla olisi takuulla monta täydellistä parsivaimoa. 

Perveen teki kutsusta paperiliidokin ja lennätti sen roskakoriin samaan aikaan kun Mustafa tuli huoneeseen kahvitarjotinta kantaen. 

Colin Sandringham oli Intian siviilihallinnon virkamies, jonka asemapaikka oli Satapurin ruhtinaskunnassa. Perveenin lakiapua oli tarvittu Satapurissa vain kuukautta aiemmin, jolloin hän oli tutustunut myös Coliniin. Mies oli britiksi siitä erikoinen, että hän viihtyi asuen yksin vuorilla, joten Perveen yllättyi törmätessään häneen Bombayssa. Colin oli kutsuttu prinssin seurueeseen, koska he tunsivat toisensa Oxfordin vuosiltaan. 

Colin halusi tavata Perveeniä, joka käyttäytyi miehen seurassa etäisesti ja tarkasti uskontonsa käyttäytymissäännöistä kiinni pitäen, toisaalta siksi ettei isän lakiasiaintoimistolle aiheutuisi haittaa juorujen takia, riippuihan Perveenin maine ohuen langan varassa, toisaalta siksi, ettei halunnut paljastaa miehen yllättävästä tapaamisesta seuranneita hämmentäviä tunteita. Mies edusti kuitenkin brittihallintoa, toisekseen Perveenhän oli edelleen naimisissa, eikä tulisi milloinkaan saamaan eroa parsien silmissä.

"Olet edelleen aamuvirkku",

Perveen käänsi päätään tunnistettuaan Colin Sandringhamin aavistuksen käheän äänen. Hän oli varmaankin ollut jalkeilla koko yön, Perveen ajatteli nähdessään Colinin smokissa ja satiinisessa silinterihatussa. 

...

"Saanko liittyä seuraan?"

Perveen tajusi miten sopimattomalta heidän kelustelunsa saattaisi vaikuttaa. He eivät kuitenkaan olleet sisällä hotellissa ja hän halusi kovasti kuulla miten kuvernöörin residenssissä oli mennyt. Epäröiden hän sanoi: "Mitä jos istuisit tuolle penkille joka on oikealla puolellani, niin pystymme juttelemaan?"

"Olemme siis kuin vakoojia, jotka vaihtavat raportteja." Colin istahti Perveenin ehdottamalle penkille ja asetteli oikean jalkansa varovasti parempaan asentoon. 

Kulkuepäivänä Freny löytyi kuolleena yliopiston kampuksen puutarhasta. Kaikki yliopistolle tulleet olivat kadun varressa katsomassa kulkuetta, joten tapahtumalla ei ollut silminnäkijöitä. Oli mahdollista että tyttö oli kurkottanut käytävän kaiteella liian kauas, ehkä nähdäkseen vilauksen prinssistä, pudonnut kivetylle polulle ja loukannut silloin myös kasvonsa, sillä niiden toinen puoli oli murskana. Perveen ei pitänyt tätä kovinkaan todennäköisenä, ja kun myöhemmin löytyy koneella kirjoitettu  itsemurhaviesti, Perveen uskoo että murhaa yritetään lavastaa itsemurhaksi. Koska Perveenin paras ystävä Alice Hobson-Jones opettaa Frenyn opinahjossa matematiikkaa, pääsee Perveen tutkimaan lähemmin tapauksen johtolankoja.

Että minä tykkään niin kaikesta tässä sarjassa! Perveenistä ja muista hahmoista, tuon ajan Intiasta, historiasta ja Intian eri (uskonnollisista) kulttuureista joista opin paljon lisää. Innoituksensa Perveeniin Massey on saanut todellisesta henkilöstä, Cornelia Sorabjista. Kun googlasin lisätietoa hänestä, huomasin samalla, että naisasianajajat tulevat saamaan täydet oikeudet toimia vuonna 1923, eli Perveen pääsee pian puhumaan oikeussalissakin! 

Myös rikostapaukset ovat olleet kiinnostavia ja sopivasti erilaisia, kun esimerkiksi Satapurin jalokivessä asiakkaat olivatkin muslimeja, joilla on taas osittain erilaiset käyttäytymissäännöt kuin parseilla. Ennen ensimmäistä Perveenistä kertovaa dekkaria en tiennyt parseista muuta kuin nimen, joten sarja on opettanut paljon. Tosin näistä kolmesta tämän osan rikoksen ratkaisu venyi ja venyi niin, että sitä olisi voinut tiivistää tai sitten keksiä lisää twistejä. 

Se pitää vielä mainita, että Erja Manto on aivan täydellinen valinta lukemaan sarjaa.  En varmaan osaisi tarttua enää lukukirjaan kuunneltuani nämä kolme osaa.

Nextoryn käyttäjänä tulikin yhtäkkinen kiire kuunnella Gummeruksen kirjoja, kun niihin ilmestyi tuollainen uhkaava lätkä: kuunteluaikaa oli jäljellä kaksi viikkoa. Eikä siinä vielä kaikki, haku Gummeruksen kirjoilla ei toimi ollenkaan, joten kuuntelemaan pystyy vain niitä, jotka ovat ennestään merkittyinä suosikeiksi. Todella kismittävä tilanne, johon yritin googlata selitystä sitä löytämättä, mutta jollain tapaa heillä on nyt sukset ristissä. Jos tämä jatkuu, niin en tiedä miksi maksaisin täyden hinnan Nextorylle supistetusta valikoimasta, kuuntelen kuitenkin Gummeruksen kirjoja samassa suhteessa kuin muiden isojen, Otavan, WSOY:n ja Tammen kustantamoiden. 

Sarjan kannet ovat suomalaisiksi ihan kivoja, mutta kyllähän tämä alla oleva paremmin tunnelmaan vie...