Luetut 2016: tilastoja!

Lukuvuosi 2016 on tullut päätökseen, joten on aika tehdä pientä yhteenvetoa.

Tammikuu 

Laura Lindstedt: Oneiron ****+

Anton Tšehov: Kolme sisarta ***½

Yhteensä 549 sivua 

Helmikuu 

Heidi Köngäs: Hertta ****

Mikaela Strömberg: Sophie ***

Yhteensä 521 sivua 

Maaliskuu

Audrey Magee: Sopimus ****+

Päivi Kannisto: Elämäni nomadina ****-

Yhteensä 664 sivua 

Huhtikuu

Johanna Venho : Kaukana jossain onnenmaa ***½

Milena Busquets: Tämäkin menee ohi ***

Sari Pöyliö: Pölynimurikauppias ja muita äitien erehdyksiä ****

Yhteensä 689 sivua 

Toukokuu

Sophie Kinsella: Hääyöaie *****-

Raija Oranen: Hehku  ***½

Simona Ahrnstedt: Skandaalinkäryä ****

Yhteensä 1156 sivua 

Kesäkuu 

Milja Kaunisto: Luxus ****

Kirsi Alaniva: Villa Vietin linnut ****+

Leena Parkkinen: Säädyllinen ainesosa *****!

Yhteensä 1068 sivua 

Puolivuotiskatsaus 4647 sivua

Heinäkuu 

Maggie O'Farrell: Varoitus tukalasta helteestä ***

Antti Ritvanen: Miten muistat minut ****+

Yhteensä 749 sivua 

Elokuu

Seija Leivo: Kauluksessa kultainen hämähäkki ****+

Tiina Piilola: Taivaanmerkit ****

Milla Keränen: Kapteeni ****½

Katri Rauanjoki: Jonain keväänä herään ****

Leila Tuure: Espanjalainen rouva ****-

Hilja Valtonen: Salainen ase **-

Tommi Kinnunen: Lopotti ****½

Yhteensä 2149 sivua

Syyskuu

Lucinda Riley: Keskiyön ruusu *****

Minna Rytisalo: Lempi *****

Terhi Rannela: Frau ****

Yhteensä 1137 sivua 

Lokakuu

Slunga & Seppänen: Lapin Lolita ***½

Kate Atkinson: Hävityksen jumala ****-

Elina Loisa: Rajantakaiset ***+

Tuula-Liina Varis: Huvila ****+

Yhteensä 1313 sivua 

Marraskuu

Linn Ullmann: Rauhattomat ***

Maria Rusko: Äidit ***

Sarah Winman: Merenneidon vuosi *****

Peter Sandström: Valkea kuulas ***

Helena Sinervo: Armonranta ****

Anja Snellman: Lähestyminen **

Katja Kettu: Piippuhylly ***½

Maaria Päivinen: Kellari ****½

Yhteensä 2212 sivua

Joulukuu 

Enni Mustonen: Ruokarouva **** (osa jo marraskuun haasteessa huomioitu)

Marja Björk: Lainaa vain ***½
Pauliina Vanhatalo: Keskivaikea vuosi ***
Helmi Järventausta: Ja katsella hain hampaita ***½

Lisäksi novellihaasteessa eri kokoelmista 274 sivua 

Yhteensä 1055 sivua 

Toinen puolivuotisjakso 8615 sivua 

Vuosi 2016 yhteensä 13 262 sivua 

- - - - - - - - - - - - - - 

Kirjojen yhteislukumäärä on 43 kpl ja niistä vain yksi oli tietokirja. Shame on me. Kaunokirjallisuudesta kaksi oli näytelmiä ja kolme novellikokoelmia, minkä lisäksi noin 270 sivua on joulukuun novellimaratonilla lukemiani eri kokoelmien novelleja.

Kirjoista vain 10 oli käännöskirjallisuutta, eli 33 kotimaisia tuotoksia. Kotimaisten osuus on siis kasvanut entisestään. 

Vielä isompi on ero mies- & naiskirjailijoiden välillä, sillä vain 4 lukemistani kirjoista oli miehen kirjoittamia.

Alkuvuoden bloggausjumituksen myötä on näköjään kaikki 2015 tilastoinnitkin jääneet tekemättä. Pikaisesti vilaisten olin lukenut 23400 sivua eli reilut 10 000 sivua enemmän. Syy tämän vuoden huomattavasti pienempään sivumäärään oli turkasen lukujumi joka kesti vaivaiset 7 kuukautta, vasta elokuussa pääsin kunnolla vauhtiin. Joulukuussa sivuja on verottanut kutominen. Olin viimeksi ala-asteella kutonut sukat ja nyt yhtäkkiä innostuin opettelemaan ja kolme paria olen nyt joulukuussa väkrännyt. Kutomiseen käytetyt runsaat tunnit ovat koko lailla lukemisesta pois.

Verrattuna vuoteen 2014, olin silloin lukenut 42 käännöskirjaa ja 44 kotimaista, eli lähes tasan. Vuonna 2015 käännöskirjoja kertyi 22, kotimaisia 50, yhteensä siis 72. Jos lasketaan prosentteina, luin kotimaista kirjallisuutta vuonna 2014 51%, vuonna 2015 69% ja viime vuonna peräti 77%.

Tarkastellen samoja vuosia, 2014 luin miesten kirjoittamia kirjoja 22/86 eli 26%, vuonna 2015 enää 14/72, 19% ja nyt enää 4/43 eli 9% Vuonna '14 olin asettanut tavoitteekseni lukea enemmän miesten kirjoittamia kirjoja, mutta suunta on osoittautunut käytännössä aivan toiseksi. 

Sitten poimintoja vuoden kirjoista.

- Vuoden upeimmat lukukokemukset: Lucinda Rileyn tiiliskiviromaani Keskiyön ruusu ja ihanan esikoiskirjailijan Minna Rytisalon Lempi. 

- Vuoden pettymys mahtuu aina joukkoon, tänä vuonna se oli Peter Sandströmin Valkea kuulas. Odotin jotain hienoa mutta pitkästyin ja minä joka en järkyty juuri mistään, pidin kirjan eläinrääkkäyskohtausta etovana.

- Vuoden yllättäjä oli Sarah Winmanin Merenneidon vuosi. Katalogin perusteella odotinkin kiinnostavaa kirjaa, mutta ensimmäiset bloggaukset eivät olleet kovinkaan kehuvia joten odotukseni laskivat jonkin verran sen myötä. Minulle Merenneidon vuosi oli hieno kirja, joten pelätessäni pahinta koinkin iloisen yllätyksen!

- Tutustuin jälleen moneen itselleni uuteen kirjailijaan, sillä ennestään tuttuja olivat vain 15 kirjan kirjoittajat.

Vuosi 2017 käynnistyy Aino Kiven muun muassa sisarkateutta käsittelevällä Maailman kaunein tyttö -romaanilla, joka jää joulukuulta niin paljon kesken, että siirrän sen tammikuun kirjaksi.

Hyvää lukuvuotta 2017 ihan jokaiselle! 📚📚📚