11.11
Uusi viikko lukuhaastetta!
Sunnuntaina sain Tuohitähtipuun luettua ja kun tutkailin kirjastolainojani, totesin ettei millään tämänhetkisellä lainallani ole pitkää varausjonoa niskaan huohottamassa, joten päätin poimia seuraavan kirjan arvostelukappalepinkasta. Bazarin kustantama Tilhi, näyttelijä Karoliina Niskasen esikoisromaani, kutsui puoleensa ihanan värikkäällä kannellaan, vaikka olin ymmärtänyt ettei se mitään järin kepeää sisällöltään ole. Siinä Inkeri on juuri saanut vauvan, ensimmäisen oman lapsensa, ja haluaisi löytää pikkuveljensä Tilhin. Poika oli tullut osaksi heidän perhettään 7-vuotiaana huostaanoton myötä ja ollut nyt muutaman vuoden kateissa. Hiukan oudolta tämä kaikki lintuvertaus tuntuu, lastensuojelun väkeäkin kutsutaan eläinsuojelijoiksi.
9.11 - 40 sivua
10.11 - 30 sivua
11.11 - 39 sivua
12.11 - 27 sivua
13.11
Ei näissä sivumäärissä mitään kehumista ole, joten kannustuksen kautta mennään nyt puhtaasti. Mun on myönnettävä, että koko marraskuun olisin ilman tätä haastetta jättänyt lukukirjani aamulla makkariin ja lukenut sitä vain ennen nukahtamista, jolloin sivumäärä on siinä (vajaan) 20 hujakoilla. Kirjat on kyllä osa arkea, kuuntelin juuri sutjakkaan tahtiin yhden osan Flavia de Lucea ja sitä ennen jo Anna Tommolan Haamusärkyä kokonaan marraskuun puolella. Nyt on menossa Laura Lehtolan Minä valitsin sinut ja englanniksi Rachel Givneyn Jane in Love jossa Jane Austen aikamatkailee 2020-luvulle. Niin että puhuttaisiinko mieluummin äänikirjoista? ONNEKSI tähän haasteeseen ei huolita äänikirjoja. Nyt huomaan, että lukujumi voi tarkoittaa myös sitä, että paperikirja jää häviölle mutta luurit kyllä etsiytyy korville....
13.11 - 10 sivua
14.11
Jep. Nyt voi viimeistään sanoa, että tämä haaste on mennyt täysin reisille!
Jos kirjojen kuuntelu laskettaisiin, ei olisi hätäpäivää. Kuuntelin aamupalalla toista tuntia Lehtolan kirjaa ja eilen illallakin toista tuntia sitä Jane Austenin aikahyppäystä, joka on muuten hyvä omassa genressään, mikä se genre sitten onkaan, romanssi-chicklit-fantasiahommeli? Mutta tämä paperikirja... luin nuo eilisen huimat 10 sivua ennen nukahtamista. Tänään, kello on kohta 22, enkä ole lukenut vielä sivuakaan. Mutta olen pelannut kaksi kertaa Imperial Settlers-lautapelin ja viimeiset pari tuntia opetellut uutta lautapeliä nimeltään Merchants & Marauders joka on todella massiivinen ja nyt ehkä aletaan oikeasti pelaamaan sitä, kunhan koirat on ruokittu.
14.11 - 30 sivua
15.11
Viikon viimeistä päivää viedään. Sain eilen luettua tasan sen 30 sivua, ihme kyllä, vaikka lautapelit vei koko illan. Mutta pelin jälkeen, sillä välin kun mies kävi suihkussa ja teki täytepatonkeja yöpalaksi, ehdin lukea jo 20 sivua tavoitteesta ja sängyssä loput. Itse asiassa luulin, että ylitän tuon 30 sivua, mutta silmät alkoi lurpsua pikkuhiljaa 28:nnen sivun kohdalla. En nyt itsekään oikein ymmärrä mikä tässä tökkii, organisoinnin puute ajankäytössäkö? Vai priorisoinnin? Tänään tulen pääsemään plussan puolelle, tuntuu melkein saavutukselta.
Sitten mietin sitä, kelpaako äänikirjat oikein / samalla tavalla lukemiseksi, en tarkoita tässä haasteessa vaan ylipäätään? Kirjojahan nekin on, ja ruokkii mielikuvitusta siinä missä paperikirjatkin, mutta onhan ne pikkasen passiivisempia, teksti soljuu eteenpäin ilman vastaavaa vaivannäköä kuin itse lukiessa, jos ymmärrätte mitä tarkoitan? Ja jos jokunen sana menee jostain syystä ohi, ei sitä juuri huomaa, mutta yritäpä samaa lukukirjalla ;)
15.11 - 38 sivua
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti