Otava, 2022
Lukija: Sanna Majuri
Kesto: 9 h 35 min
Miriam tunsi syyllisyyttä, kun töissä lehden toimituksessa piti taas jäädä ylitöihin. Viisissäkymmenissä oleva toimituspäällikkö Reeta ei tunnu pitävän hänestä. Kahdessa vuodessa he eivät ole lähentyneet ollenkaan, toisaalta Reeta ei tunnu ystävystyneen kenenkään muunkaan alaisensa kanssa vaan johtaa toimitusta rautarouvamaisin elkein. Kun Miriam vastoin pomonsa mielipidettä valitsee provosoivan, lehden miellyttävästä tyylistä poikkeavan kansikuvan, Miriam on se joka kantaa vastuun palauteryöpystä.
Miriam oli muuttanut taiteilijamiehensä kuvankauniiseen taloon Porvoon vanhassakaupungissa puolitoista vuotta aiemmin, vain muutama kuukausi sen jälkeen kun he olivat tavanneet. Espoossa kasvaneelle Miriamille vanha Porvoo oli kuin boheemi satumaailma.
Menin salamarakkaudesta sekaisin ja olin haltioissani kadusta, jonka varrella puutalot olivat vaaleansinisiä ja violetteja ja vastamaalattuja. Osa taloista oli hullunkurisesti kallellaan ja osa matalia ja kapoisia kuin nukkekoteja.
Kotinsa työhuoneen ikkunasta Miriam kuitenkin näkee naapuritalossa tapahtuvan jotain, mihin hänen pitäisi vastuullisena aikuisena puuttua, mutta vaikka hän tuntee häpeää, hän ei saa soitetukai naapurin ovikelloa. Ei vaikka perheen tytär on vasta viidentoista ja viiltelee itseään.
Naapurin ovi avautuu ja Jenna laahustaa pyjamahousuissa ja t-paidassa ulos. Tyttö on avojaloin, eikä tunnu piittaavan pihamaan sorasta. Hän kävelee postilaatikolle, vilkaisee ympärilleen ja oman talonsa ikkunoihin. Kirjekuori on tuttu, tuntuu kummalliselta että se on hetkeä aiemmin ollut omassa kädessäni ja nyt sitä pitelee vieras tyttö kuin aarretta. Tyttö sujauttaa kirjeen housujensa vyötärönauhan alle ja juoksee takaisin sisälle. En näe mitä sen jälkeen tapahtuu.
Om Shanti Shanti Shanti. Riia oli reppureissannut Aasiassa ja opiskellut joogan filosofiaa ashramissa, korkealla Nepalin vuoristossa. Suomeen hän oli palannut joogaopettajana. Kymmenen vuotta myöhemmin hän oli päätynyt Porvooseen ja saanut työpaikan joogastudiolta. Hänellä oli hyvä mies, Riku, jonka kanssa Riia toivoi perheenlisäystä. Aikaa ei ollut loputtomiin, olihan hän jo neljänkymmenen. Rikulla oli ennestään teini-ikäinen poika ja tämän kanssa teini-ikäisen haasteet, ja Riku tahtoo jatkuvasti lykätä ajankohtaa, jolloin vauvaa voisi alkaa yrittää. Riia päätyy tekemään omia päätöksiään, mutta miten pitkään asioita voi Rikulta pimittää?
Olipahan melkoinen twisti loppupuolella, en yhtään nähnyt mitä on tulossa!.Tunnelma oli kohdillaan heti alusta, kelpo ihmissuhdedraamaa ja ystävyyttä, työpaikka-asioita, vähän kaikkea siis ja lukija niin nappivalinta, tämä oli kuin minulle tehty.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti