Gummerus, 2021
Lukijat: Mirjami Heikkinen, Anniina Piiparinen
Kesto: 11 h 10 min
Laura ei ollut käynyt Aino-tädin huvilassa Tolfon vuoristossa Italiassa melkein 20 vuoteen ja oli vannonut, ettei enää koskaan palaisikaan. Yhteydenpito tätiin oli vuosien mittaan huvennut hyvän joulun toivotuksiksi. Mutta lapsuudenkodin ullakkoa siivotessaan hän oli löytänyt kirjekuoren, jonka sisältö pakotti ottamaan tätiin yhteyttä. Mutta nyt Aino oli joutunut sairaalaan pudottuaan villan läheisiltä raunioilta, eikä ollut ottamassa Lauraa vastaan.
Vastassa oli sen sijaan Michele, turvapaikanhakija joka oli löytänyt Ainon, eikä uskonut, että tämä olisi pudonnut vahingossa.
"Sitten kun" -elämää elävä Laura ajelehti vielä liki nelikymppisenä työpaikasta ja ihmissuhteesta toiseen. Gradu oli kesken, haave oman kirjan kirjoittamisesta jossain taka-alalla, yritys kääntää kiinnostava kirja suomeksi ja tarjota työtä kustantajalle tyssännyt siihen, että joku muu oli ehtinyt ensin. Kaksi vuotta kestänyt suhde nykyiseen avomieheen Robiniin alkoi lakastua.
Laura kaipasi jo äitiään, joka oli sairastunut Alzheimeriin ja luuli usein Lauraa Katiksi, esikoisekseen. Kati, Lauran ihmeellinen isosisko, itseään ja erinomaisuuttaan täynnä oleva asianajaja joka ei työkiireiltään ehtinyt äidin luona edes käydä.
Toisessa aikatasossa, "sinä kesänä", nimettömänä pitkään pidettävä henkilö on nuori tyttö joka rakastuu päättömästi Ainon naapurissa asuvaan ja naimisissa olevaan Ludovigoon ja ryhtyy tämän kanssa salaiseen suhteeseen.
En tiedä oliko tarkoituksena päätellä saman tien kenestä "sinä kesänä" kerrotaan, muttei sen hoksaaminen vähäisistä vaihtoehdoista mitenkään vaikeaa ollut. Mitään paljastusta juoni ei siis onnistunut tarjoamaan.
Toivoisin aina, että kirjassa olisi yksi päähenkilö josta pitäisin, mutta tässä en tuntenut sympatiaa ketään kohtaan. Epäuskottavuuksiakin kertyi turhan paljon, mutta niistä en halua avata enempää tai menee spoilaamiseksi.
Kansikuva on kaunis ja lukemaan houkutteleva ja kesäinen Italia tapahtumapaikkana viehättävä pitkän korona-ajan ja matkakuumeen vallassa kärvistelevälle. Suosittelenkin kirjaa romantiikkaa ja Italiaa kaipaaville ja tähtiä annan 3/5.
Tämän kansi on kyllä kaunis ja Italia miljöönä houkutteleva. On kyllä harmillista, että usein viihteellisiä kirjoja vaivaa ennalta-arvattavuus ja epäuskottavuus: siinä melkein suurimmat syyt, miksi usein jäävätkin itsellä lukematta. Vera Valan kirjoja en ole kylläkään koskaan lukenut, joten tämän voisi tutustumismielessä lukea.
VastaaPoistaDekkareistaanhan hänet tunnetasn, niihin en ole tutustunut niin en yhtään tiedä millaisia ne olisivat tähän verrattuna. Kokeilemallahan se selviää, tiedä vaikka olisi juuri sinun juttu :)
PoistaLuultavasti päädyn lukemaan tämän Italian-kaipuussa, mutta olen tainnut jo lukea aiemman version tästä joltain muulta viihdekirjailijalta 😏. Valan dekkarit ovat olleet minulle mieluisa tuttavuus, mutta genren vaihto voi olla haasteellista.
VastaaPoistaSaatatpa ollakin 😀
PoistaOlen ajatellut, että tämä olisi minulle sopivaa kesälukemista. Tykkään Vera Valan tavasta kirjoittaa ja Italiahan on aina ihana.
VastaaPoistaTämä on kyllä kesäkirja tyyliltään 😊
Poista