Sivut

sunnuntai 8. heinäkuuta 2018

Mirjam Lohi: Rouva Suominen välittää; Valuneen taikinan tapaus


Mirjam Lohi: Rouva Suominen välittää; Valuneen taikinan tapaus 
Teos, 2018
252 sivua


Kaikki alkaa kolmen viikon kesälomasta Tanskan dyyneillä. Sointu on vuokrannut talon pienelle perheelle johon kuuluvat hänen lisäkseen aviomies Sampo ja heidän pieni tyttärensä Amanda. Lomalla kaikki selkenee, heidän on myytävä nykyinen kotinsa ja muutettava lähellä merta. Toinen toive, iltatähti, syntyi nopeammin. Unelman nukkuessa Sointu surffasi netissä, selasi sisustusblogeja, selasi asuntoilmoituksia. Ja entä se määrä asuntonäyttöjä joissa he ehtivät käydä yli viiden vuoden aikana! Sointu vakuuttui että hänestä tulisi loistava välittäjä ja kun hoitovapaa päättyi Unelman täytettyä 3 vuotta, Sointu irtisanoutui vanhasta työstään terveyskeskuspsykologina ja alkoi opiskella kiinteistönvälitysalaa. Niin syntyi Do-Mi-So LKV, 46-vuotiaan Soinnun uusi ura. Pitäisi enää saada se ensimmäinen asunto välitettäväksi...

Samaan aikaan eräs vanha vuosaarelainen rouva saa kirjeen joka nyrjäyttää hänen maailmansa paikoiltaan. Seuraavana päivänä hänen asunnostaan löytyy kulhollinen yli pursunnutta taikinaa ja juhlaleninki yllään kuollut vanha rouva. Sattumalta juuri Sointu saa hänen asuntonsa välitettäväkseen.

Ennakkotieto: Tulossa myyntiin iso hieno rivitaloasunto vanhassa Vuosaaressa. Tilaa telmiä!!!
Koti on paras leikki.  Perheenjäsen, läheinen. Elävä olento. Koti on joku. Se rapsaa, humisee. Puhuu, kuuntelee. Sillä on keuhkot, hengitys, sydän, katse. Se elää, koska ihminen elää ja tekee kodin eläväksi. 
Kodilla on poskia. Auringonläikkiä lattialla: poski poskea vasten. Tai vaikka keittiön sileä patteri, johon nojaten voi syödä aamupalaa Hesaria lukien. 
Kodilla on verenkierto. Sen huomasin vaikka silloin, kun edellisessä asunnossamme katkaistiin vedet putkien kuvaamisen takia ja talo vajosi kuin koomaan. Korisi hetken kuin kuoleva mammutti, huoahti, hiljeni ja kellahtaen putosi. Muuttui pelkäksi jurtaksi, tuulensuojaksi arolla. Jos kannuihin valutettu vesi olisi loppunut, uutta olisi pitänyt hakea muualta. Hädän hetkellä piti käyttää pottaa tai lähteä pois. 
Koti on syli! 
Sen takia olen välittäjä. Turvapaikkojen löytäjä. Lämpimien kotiliesien kullanhuuhtoja. Asuntokaupan Aladdin, joka hieroo hyvän hengen esiin. 
Yhteydenottoanne odottaen, 
Sointu

Sointu haluaisi olla kuin kiinteistöalan tähti Jonna Haahka, jolla on kaikki viimeisen päälle, niin firman kotisivut kuin auto. Sointua nolottaa kun joutuu kulkemaan julkisilla. Auto olisi ehdottomasti ostettava ensi tilassa.

Ja sitten Sointu istuu autoonsa, asettaa tyylikkäät käsilaukkunsa ja salkkunsa pelkääjän paikalle. Starttaa, kaasuttaa, laulaa Katy Perrynä oh, oh, oh, you're gonna hear me roar, ajaa, moottori möristen parkkeeraa, ottaa käsilaukun ja salkun vierestään, nousee autosta, taittelee aurinkolasit taskuun ja asiakas katsoo ikkunasta, sieltä tulee kiinteistönvälittäjä Suominen. Uudestaan ja uudestaan tämä kohta: ottaa käsilaukun ja salkun penkiltä, nousee autosta ja asiakas katsoo ikkunasta. Nyt se varmaan katsoo kun hän kipittää kadulla hikisenä. Sointu pysähtyy kaivelemaan aurinkolaseja laukusta. 
Jäivät kotiin.

Ainakin meidän kirjastossa Rouva Suominen välittää on luokiteltu dekkariksi, mutta käytännössä se ei sitä ole. Lohen uutuus on enimmäkseen hyvin kirjoitettua chick litiä mutta dekkarimeinikiä siinä on vain hiukan mausteeksi, mikä sopi minulle paremmin kuin hyvin. Kyllähän Sointu haluaa selvittää miksi vanharouva kuoli juhlatamineissaan leipomatta leipäänsä, mutta kun on niin paljon tekemistä. Kun on esimerkiksi kutsunut naapurit kahville ja näkee jo mielessään; Voilà, tervetuloa pariisilaiseen kahvilaan jossa croissantit tuoksuvat, chansonit soivat ja uppomunat loistavat auringonkeltaisina, vaikka Sointu tietää että on otettava järki käteen ja keskityttävä olennaiseen eikä vedettävä mitään övereitä. Soinnulla kaikki vain tahtoo lähteä aina lapasesta kun mieleen juolahtaa jokin IDEA.

Laadukasta "chick lit hitusen dekkari" -lukemista lämpimiin kesäpäiviin!

3 kommenttia:

  1. Kiitos tästä esittelystä! Selvensi ainakin, mihin genreen kirja tipahtaa :) Kunnon chic litille on aina tilausta, vaikkei se ihan minun kakkupalani olekaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla nämä jotenkin kuuluvat kesään ja hellelukemistoksi, en osaa selittää miksi :-D Ja tämä on chick litiksi hyvin laadukasta joten suosittelen kenelle vain jonka tekee mieli lukaista kevyempi kirja vaikka välipalana.

      Poista
  2. Uuuh, on kyllä aivan liian hapokasta minulle! Kirjan nimi jo oli minusta ei vain mielikuvitukseton vaan ihan vaan lattea. Teksti sen sijaan pursuu niin, että vähän jo ahdistaa.
    Kiitos siis informatiivisestä katsauksesta! Olen varma että tämäkin löytää lukijansa, ja se on oikein hyvä se.

    VastaaPoista