Sofie Sarenbrant: Lepää rauhassa

Sofie Sarenbrant: Lepää rauhassa

#1 Emma Sköld

WSOY, 2021

Alkuteos: Vila I frid, 2012

Lukija: Satu Paavola

Kesto: 8 h 20 min

Yasuragi on ylellinen japanilaistyylinen kylpylä Tukholman Brommassa. Sen tilat ovat harkiten sisustettuja, nimikin tarkoittaa sisäistä rauhaa ja tasapainoa. Olikin vaikea uskoa, että japanilainen arkkitehti oli suunnitellut rakennuksen 1970-luvulla kurssikeskukseksi, tietämättä ollenkaan että siitä tulisi hintava kylpylähotelli. 

Varhain sunnuntaiaamuna kylpylässä oli vielä hiljaista. Silti japanilainen kylpyläemäntä Aiko aavisti jotain pahaa nähdessään naisen makaavan altaassa aivan liian pitkään. 

Koomassa löytynyt nainen on suosittu näyttelijä Susanne Tamm, ja median saadessa vihiä tämän henkilöllisyydestä kiinnostus tuntuu loputtomalta, ja puhelin jatkaa soimistaan. Yasuragi Hasseluddenin hotellinjohtaja Peter Bergin piti vain pikaisesti piipahtaa työpaikallaan esittelemässä huoneita tapahtumajärjestäjä Josefin Erikssonille. 

Työ saattaa kuulostaa hauskalta, mutta hankalat toimeksiantajat ovat uuvuttaa Josefinin, joka on kolmen pienen lapsen äiti. Onneksi hän saa tukea ymmärtäväiseltä mieheltään. 

"Olet oikeassa, minun täytyy päästä elämässäni eteenpäin", Josefin mumisee. 

"Aivan, onhan sinulla omiakin asioita selviteltävänä. Miltä sinusta tuntuu, kun ajattelet siskoasi?" Andreas kysyy, ja Josefin miettii, milloin mies oikein ryhtyi hänen psykoterapeutikseen. Andreaksen huolenpito on liikuttavaa, mutta juuri nyt hän ei jaksa sitä. 

Andreas kömpii lähemmäs ja suukottaa Josefinin otsaa. 

"Minun vinkkini on, että älä tuhlaa liikaa energiaa Emmaan, jonain päivänä hän kyllä vielä ymmärtää. Ja mitä tapahtuukin, onhan sinulla meidät, oma pikku perheesi."

 

Nils Wedén, Yasuragin toimitusjohtaja, on käytännössä menettänyt perheensä hotellin takia, sillä mitä on raha verrattuna rakkauteen ja yhteiseen aikaan. Susanne Tammin tapaus on vakavin juttu sitten kylpylästä löytyneen legionellabakteerin, johon oli lähes menehtynytkin eräs nainen. Negatiivista julkisuutta ei olisi kaivattu nyt kun Yasuragissa on muutenkin poikkeuksellisen hiljaista, mikä on outoa, sillä helmikuun pitäisi olla vilkkainta sesonkiaikaa. Eräs suuri yritys oli juuri perunut konferenssinsa, eikä varmaan mene kauan kun joku toimittaja keksii yhdistellä asioita, ja se tietää lisää peruutuksia. Kaikki tämä väsyttää niin, että Wedén päättää jäädä yöksi hotelliin ja ottaa vapaana olevan sviitin tekaistulla nimellä itselleen. 

Eläkeläiset Ingrid ja Bengt ovat tulleet lomalle kylpylään josta Ingrid oli haaveillut jo pitkään. He asuvat yli neljänsadan kilometrin päässä Tukholmasta, joten he eivät käy pääkaupungissa useinkaan. Ingrid toivoo, että tämä olisi juuri oikea ympäristö kertoa Bengtille tärkeä asia, joka on ollut hänen mielessään jo viikkoja.

Kylpyläemäntä lopettaa esittelynsä perinteiseen tapaan kumauttamalla tiibetiläistä äänimaljaa pienellä pulikalla.

Maljan soinnin haipuessa Ingrid nousee vaivalloisesti ylös ja sopii Bengtin kanssa, että he tapaavat puolen tunnin kuluttua suurella uima-altaalla. 

Kylpyläemäntä seisoo vielä hymyillen paikoillaan, eikä Ingrid voi olla kysymättä häneltä erästä asiaa.

"Mitä nämä kylpytakkien japanilaiset merkit tarkoittavat?"

 "Fuku tarkoittaa hyvää onnea, kotobuki aitoa iloa ja pitkää ikää", nainen selittää krumeluureja ja osoittelee Ingridin yukatan kohtia. 

"Kuulostaa ihanalta", Ingrid sanoo, ottaa rottinkikorin kainaloonsa ja lähtee. 

"Tervetuloa kiireettömyyteen", luki jossakin, eikä hän voi kuvitella parempaa palkkaa eläkeläiselle. Tämä on ehkä sittenkin juuri oikea ympäristö kertoa Bengtille pahanlaatuisesta kasvaimesta. Ingrid menee hiljaiseen pesuhuoneeseen miettien milloin sitten kertoisi. Ehkä huomenna aamupalalla.

Hotellivieraat yrittivät toisinaan jäädä kylpemään vielä yhdeksi ylimääräiseksi päiväksi, ja koska Bengt ja Ingrid eivät luovuttaneet huonettaan tietyn aikataulun puitteissa, ajateltiin respassa aluksi, että huoneen 327 vanha pariskuntakin koetti onneaan. Kun vanhukset kuitenkin löydettiin huoneestaan makaamassa kuolleina käsi kädessä ja niin tyynen, lähes onnellisen näköisinä, uskottiin ensin itsemurhaan.

Kun tapahtumia alettiin tutkia murhana ja murhanyrityksenä, Josefinin sisar, rikospoliisi Emma Sköld ryhtyi töihin. Eivätkä murhat siihen lopu...

Emmalla on epäonnea henkilökohtaisessa elämässään. Hän on yrittänyt saada jo pitkään vauvaa elämänkumppaninsa Hugon kanssa, ja häntä väsyttää ja ärsyttää ihmisten jatkuva vihjailu siitä, että hän on vain itsekäs kun ei hanki lapsia. 

Lepää rauhassa on oikein hyvin rakennettu dekkari jossa oli paljon tapahtumia. Suosittelen tätä kuunneltavaksi myös miehelleni, joka ei pidä pitkistä kuvailevista jaksoista, jotka eivät vie tutkintaa mitenkään eteenpäin. Loppuosa oli kuin psykologisesta trilleristä. Veriteoilla ei mässäilty, joten jatkan ehdottomasti sarjan parissa. Sarjan kääntäminen oli hassusti aloitettu kolmannesta osasta ja julkaistu useampi kirja ennen tätä ensimmäistä osaa. Onneksi tartuin tähänkin jälkijunassa, niin saan edetä kirjoitusjärjestyksessä.