Sivut

Sivut

lauantai 14. maaliskuuta 2020

Sadie Jones: Käärmeet



Sadie Jones: Käärmeet
Otava, 2020
Lukija: Krista Putkonen-Örn
Kesto: 15 h 25 min


Bea tapasi Danin kun osui aivan vahingossa menemään sisälle lontoolaiseen galleriaan, jonka näyttelyssä oli mukana Danin maalaama taulu. Puolen vuoden kuluttua he asuivat yhdessä, siitä puoli vuotta Dan kosi Beaa. Pian he kävivät vihillä ja ostivat yhdessä asunnon jossa oli yksi makuuhuone ja upouusi Ikea-keittiö. Ammatiltaan Dan oli työssään viihtymätön kiinteistövälittäjä, Bea omassaan viihtyvä psykoterapeutti. 

Kahden avioliittovuoden jälkeen koitti mahdollisuus ottaa ja lähteä kunnon lomalle. 900 punnalla he ostivat vanhan Peugeotin röttelön jolla he lähtisivät kiertämään Eurooppaa, asuntokin laitettiin kolmeksi kuukaudeksi vuokralle. Tarkoitus oli ajaa ensin Dijoniin jonka lähellä Bean veljellä Alexilla oli pieni maaseutuhotelli ja jatkaa muutaman päivän kuluttua matkaa aina Alppien yli Milanoon ja sieltä Roomaan saakka, kuitenkin pienellä päiväbudjetilla. 

Bean ja Alexin isä on maksanut Alexin hotellihankkeen; Alex itse oli päässyt huumevieroituksesta vain puoli vuotta ennen Ranskaan muuttoaan. Alex käyttäytyy omituisesti, vilkkaasti ja innokkaasti kuin pikkupoika tai ehkä maanis-depressiivinen maanisessa vaiheessaan. Hotellissa ei ollut muita vieraita, eikä ilmeisesti ollut toviin ollutkaan. Bea huomasi, että Alex oli väärentänyt vieraskirjaan kiitoksia hotellivierailta joita oli muka käynyt ympäri maailmaa, mutta kun he kuulevat että Alexin ja Bean vanhemmat Grif ja Liv ovat myös tulossa hotelliin, Bea väärentää niitä yhdessä Alexin kanssa parikymmentä lisää.

Dan oli tavannut appivanhempansa vain kerran aiemmin, eikä Bea olisi halunnut Danin tapaavan heitä nytkään. Bea oli sanoutunut irti isänsä miljoonista ja halusi tulla toimeen omillaan. Dan oli kyllä Bean tavattuaan googlannut appiukkonsa bisneksistä, mutta vasta nyt hän tajusi miten upporikkaita Bean vanhemmat olivat, suihkukone ja huoneisto New Yorkissa nyt alkajaisiksi. Appiukon egokin osoittautuu pankkitiliä vastaavaksi. 

Eräänä aamuna kaikki mullistuu, kun yksi heistä joutuu onnettomuuteen. 

Nyt on pakko sanoa, että alkuosa kirjaa oli hyvinkin neljän tähden arvoista, mutta sen jälkeen kun tuo onnettomuus tapahtui, kirja jäi pahasti junnaamaan ja tuntui ettei seuraavan parin kolmen tunnin kuuntelun aikana tapahtunut kerta kaikkiaan mitään. Sitten kun jotain vihdoin alkoi tapahtua, juoni muuttui rikostutkinnaksi, mikä tuli minulle yllätyksenä, en siis ollut tätä juonikuvauksesta hoksannut. 

Niin paljon kuin pidinkin Sadie Jonesin kirjoista Kotiinpaluu ja Ehkä se kaikki oli totta, Käärmeille en valitettavasti samalla tapaa lämmennyt. Toivottavasti hänen seuraava kirjansa ei ole näin dekkarimainen. 

14 kommenttia:

  1. Minulle oli yllätys, kun hain tämän kirjastosta, että se onkin dekkari. En ole vielä aloittanut, mutta odotan kyllä aika paljon, kun edellisetkin teokset ovat olleet niin hyviä (tai no, Kutsumattomat vieraat oli outo!).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kutsumattomat vieraat on minulla vielä lukematta, siitä teatterimaailmaan sijoittuneesta pidin todella paljon. Tämä ei varsinaisesti ole dekkari, mutta siinä on vahvasti piirteitä kyllä...

      Poista
  2. En ole lukenut Sadie Jonesia, mutta pidän dekkareista. Toisaalta kirjoituksesi ei kannusta lukemaan tätä nimenomaan tuon dekkarivaiheen vuoksi, joten taidan jättää väliin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, en tätä dekkarinnälkään kuitenkaan suosittele. Tämä on hassusti siltä ja väliltä, ja nyt se ei minun vinkkelistä ollut kirjalle eduksi.

      Poista
  3. Olen lukenut Sadie Jonesilta romaanit Kotiinpaluu ja Ehkä rakkaus oli totta, joista pidin suuresti, sekä kummallisen Kutsumattomat vieraat, jolle en lämmennyt. Luen paljon dekkareita, mutta tämä Käärmeet ei kyllä kiinnosta yhtään, jos tarina kerran jää junnaamaan paikoilleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin olen lukenut nuo kaksi ensimmäistä, Kutsumattomat vieraat on tosiaan vielä lukematta. Ne pari tuntia siinä kuunnellessa olivat tuskaa kyllä. Sitten taas päästiin paremmin vauhtiin. Eniten pidin kuitenkin alkuosasta.

      Poista
  4. Vaikka et itse tälle lämmennyt, niin kuvauksesi tästä sai minut ihan kuumenemaan. Varsinkin tuo hotellinpitokuvio kuulostaa herkulliselta. Pitää varmaan ottaa pian Bookbeatin tilaus, koska kirjastossa tähän tulee olemaan megapitkä jono. En ole vielä lukenut kaikkia Jonesin kirjoja, mutta pidin jopa Kutsumattomista vieraista, joka ilmeisesti on ollut monelle tahmea lukukokemus. Tämä teos kuulostaa juuri sopivan jännittävältä makuuni, ja hieman makaaberilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitähän uskallan sanoa paljastamatta liikoja... Hotelliosuus alussa oli ilman muuta parasta tässä ja noista Alexin sekoiluista ajattelin että tästä voi kehkeytyä ihan mitä vaan mieletöntä ja ne käärmeet siellä hotellissa! Ja sitten pläts. Näin jälkeenpäin tuntuu kuin kirja onnettomuuteen asti oli oikein hyvä ja kiinnostava ja sitten ikään kuin vaihtui toiseen kirjaan jossa oli kyllä samat henkilöt, mutta fiilis muuttui täysin. Eniten mua harmittaa kun tässä olisi alkuosan perusteella ollut mahkuja vaikka mihin ja sitten... niin. No mutta haluaisin kyllä kuulla vielä muidenkin näkökulmia tähän ;)

      Poista
  5. En ole lukenut vielä(kään) yhtään kirjaa Jonesilta, vaikka on täällä oikein rakastettu kirjailija. Tuo Kotiinpaluu minun on pitänyt jo pitkään lukea, mutta en ole saanut aikaiseksi. Tämä Käärmeet ei ainakaan nyt herättänyt innostusta, vaikka periaatteessa kirjan asetelma kuulostaa melko herkulliselta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikki tähän asti suomennetut on keskenään aika erilaisia... Ehkä se kaikki oli totta on mun mielestäni se paras.

      Poista
  6. Sadie Jones tuntuu nousevan usein esille kirjasomessa, mutta en ole vieläkään lukenut yhtään hänen kirjaansa. Tämän kirjan taisin tallentaa BookBeatissa omalle listalleni, mutta tuollainen junnaavuus ei ainakaan houkuttele tarttumaan siihen. Toisaalta tuo autolla ajaminen Euroopassa kuulostaa juuri nyt aivan vastustamattoman ihanalta ja surullisen kaukaiselta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noooh, ei he pitkälle siinä suunnitelmassaan päässeet, että minkäänlaista road tripiä tässä ei ole luvassa. Sen takia ei siis kannata ottaa tätä luettavaksi. Suosittelen sitä ensimmäistä suomennoksista, Ehkä se kaikki oli totta.

      Poista
  7. Hups, tulipas bloggauksessakin dekkariosuus yllätyksenä. Ehdin jo ajatella, että tuo voisi olla viihdyttävää näihin eristysaikoihin, mutta harmillista, jos tarina jäi junnaamaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Metkasti kaikki suomennetut Jonesit ovat niin erilaisia, mitähän seuraavaksi..?

      On tämä periaatteessa ihan viihdyttävää, mutta, ellen olisi kuunnellut jo niin pitkään, olisin saattanut jättää kesken. Sinnillä kuuntelin ja kyllähän se taas elävöityi siitä, mutta tuo suvantovaihe oli kyllä turhan pitkä. Paperikirjana olisi voinut plärätä vähän nopeampaan tahtiin tylsän kohdan, mutta kelaapa äänikirjaa, kun et tiedä mitä menetät!

      Poista