Elina Kilkku: Täydellinen näytelmä

Elina Kilkku: Täydellinen näytelmä

Bazar, 2019

Lukija: Hanna Kaila

Kesto: 7 h 21 min

Vaikka taivaalta sataisi jatkuvasti lisää räntää, vaikka joku toinen ohjaaja olisikin ohjaamassa Brecht-esitystä, joka kuulosti teatterin nettisivujen mukaan tismalleen omalta ohjaustarjoukseltasi, ja vaikka olisit yksinäisempi kuin kukaan koskaan, niin kauan kuin oli elämää, oli olemassa häviävän pieni mahdollisuus, ettei kaikki ollutkaan ihan pelkkää paskaa.

Kun Alinan äiti jäi eläkkeelle juuri kun Alina odotti esikoistaan, tilanne kuulosti periaatteessa hyvältä. Ehkä tuleva vauva korjaisi heidän etäiset välinsä ja he voisivat hoitaa vauvaa yhdessä, mutta äiti olikin sen sijaan todennut ettei ole mummotyyppiä, myynyt asuntonsa, pakannut laukkunsa ja muuttanut Pariisiin, saatesanoinaan Älä nyt ainakaan enempää hanki.

Neljääkymppiä lähestyvä Alina on nyt kuitenkin kahden vilkkaan pikkuisen, 4-vuotiaan Leevin ja 2-vuotiaan Lyytin äiti ja vieläpä yksinhuoltajaäiti. Lasten isä Jouni oli jättänyt perheensä ja  muuttanut uuden rakkauden perässä niin ikään Pariisiin, kun Alina odotti heidän toista lastaan. Kun vielä Jounin vanhemmat olivat kuolleet, tukiverkko oli vähissä. Perhanan Pariisi.

Alina haluaisi kovasti palata töihin, teatteriohjaajaksi, mutta siihen tarvittaisiin suhteita, erilaisia kuin mitä voi kontaktoida hiekkalaatikolla. Niinpä hänen lempiharrastuksensa onkin mielikuvitella ohjaavansa teatteriesityksiä, esimerkiksi äärimmäisen realistisen näytelmän joka esitetään Alinan kotona kuuden aikaan aamulla, kun lapset kömpivät aivan liian virkeinä esiin unisen, piikkisuoran ja maantienvärisen tukan omaavan äidin peiton alta.

Karenssi- ja leikkuriuhan alla Alina on valmis ottamaan vastaan mitä työtä tahansa, ainakin teatterialalta. Bingo. Työvoimaneuvoja löysi Alinalle seitsemän seitsemänkymppisen (kaksimielisyyksiä viljelevän) miehen harrastelijateatterin ohjaajan pestin. Sadan kilometrin päässä käyminen talvimyräkässä, lapset mukana, ja liftaamalla milloin kenenkin kyytiin tuo siihenkin haasteensa, mutta olipahan jotain mitä lisätä ansioluetteloonsa. Bestis Marina yrittää osaltaan auttaa järjestämällä Alinalle sokkotreffejä, jotka eivät onnistu sen paremmin. Ja entäs apurahat, miten niitä voisikaan saada, kun pitäisi olla suosittelija, mutta ilman apurahaa ei pääse tekemään mitään ohjaustyötä jonka suosittelija olisi voinut nähdä. Katsoi miltä kantilta vain, Alinan elämä oli melkoisessa solmussa. Toisin olivat kuuluisan kollegan, Matias Raatteentien asiat. Mies tuntuu saavan kaikki mahdolliset apurahat ja palkinnot sekä yleisön ja kriitikoiden kehut. 

Täydellinen näytelmä aloittaa Alina-trilogian, joka saa jatkoa elokuussa. Odotan mielenkiinnolla miten Alinan tarina tulee jatkumaan, sillä alku oli ainakin lupaava. Alina on kyllä minun makuuni ehkä hiukan liiankin kiltti ja sopeutuvainen, niin paljon hän kestää harrastajateatterin seksistisiltä papoiltakin. Ammatillinen kriisi, kun tunne sitä, ettet kelpaa mihinkään, oli mielestäni kuvattu hyvin realistisesti ja teatteriala kiinnostava ammattivalinta päähenkilölle, kirjailijalle itselleen toki looginen. Kaiken kaikkiaan viihdyttävä sarjan aloitus, sopivan mittainen draaman kaareensa ja lukijakin oli mieleen. Jatkoa odotellessa.