Sivut

Sivut

lauantai 10. kesäkuuta 2023

DEKKARIVIIKOT Jessa Maxwell: Kultainen lusikka


Jessa Maxwell: Kultainen lusikka
Bazar, 2023
Lukija: Karoliina Kudjoi
Kesto: 9 h 59 min


Kerran vuodessa, kuukauden ajan, Leivontaviikko on USA:n katsotuimpien ohjelmien kärjessä. Siinä kuusi kilpailijaa käy taistoa kultaisesta lusikasta ja omasta leivontakirjasta sekä kaikesta muusta voittoa seuraavasta julkisuudesta, puhumattakaan urakehityksen mahdollisuuksista.

Kymmenennen kauden kuvaukset ovat alkaneet Vermontissa, Crafton Manorissa, joka on myös kilpailun luojan ja päätuomarin Betsy Martinin koti. Betsy on urallaan kaiken saavuttanut ikoni, yhtä kuuluisa leivonnan saralla kuin Julia Child mestarikokkina. 

Nuorin kilpailija on 22-vuotias Hannah, Minnesotasta keskeltä-ei-mitään. Hän tahtoo päästä pois nykyisestä elämästään ja on valmis likaiseenkin peliin saavuttaakseen kuuluisuuden. 

Toisesta ääripäästä on 72-vuotias Lottie, joka on entinen sairaanhoitaja. Lottie on yrittänyt mukaan joka kaudelle ja nähdään nuuskimassa itäsiipeä, joka on Betsyn yksityinen puoli. Hän on tahtonut palata yhtä paljon omiin nuoruusvuosiinsa, kuin itse leivontakilpailuun. 

Stella on toimittaja joka jätti työnsä kuultuaan tulleensa valituksi ja voidakseen harjoitella leivontaa. Hän on ennakkoon heikoin kilpailija joka on koskaan tullut valituksi Leivontaviikolle, ja hän kärsii paniikkikohtauksista. 

Pradyumna on "vetelänkomea" miljonääri Bostonista. Alati vitsejä vääntävä mies kilpailee lähinnä voittaakseen tylsistymisen, eikä juuri välitä siitä vaikka hänet lähetettäisiin heti seuraavaksi kotiin. 

Gerard on neuroottinen matematiikanopettaja, joka luottaa kaavoihin leipomisessakin. Hän myös jauhaa käyttämänsä jauhot itse ja valmistaa muutenkin kaiken, esimerkiksi makusiirappinsa itse.

Peter on vanhojen rakennusten restauroinnin ammattilainen ja naimisissa Fredrickin kanssa. Heillä on kolmevuotias adoptiotytär Lulu. 

Juhlakaudelle mukaan tuli toinen juontaja, vanhempi mies kuin suoraan hammastahnamainoksesta. Kaikki Archie Millerissä tuntui Betsyn mielestä teennäiseltä. Toisaalta, jo toisena päivänä Betsyn oli myönnettävä, että kahden ison egon törmäyksestä aiheutuvat ongelmat näyttivät haihtuneen, ainakin lähes.
Betsyn avustajan Melanien uskollisuus oli saanut Betsyn luovuttamaan tälle vuosi vuodelta enemmän vastuuta asioissa, joita ei jaksanut itse hoitaa. Pikkuhiljaa Melanie oli ryhtynyt ohjailemaan yhtä sun toista takavasemmalta, ja tänä vuonna, ensimmäistä kertaa, Melanie oli myös valinnut Leivontaviikon kilpailijat. 

Ensimmäisen päivän putoaja oli selvä, niin alkeellisen virheen tämä teki. Toisen päivän koittaessa kuumana ja kosteana Betsy harmittelee, ettei mikään leivonnainen tule kohoamaan tai jäähtymään kunnolla. Se ei kuitenkaan ollut hänen suurin ongelmansa, vaan arvoituksellinen tekstiviesti jonka hän oli saanut agentiltaan. Toisenkin päivän putoaja syyllistyi kummalliseen virheeseen, joka saa kilpailijan itsensä epäilemään sabotointia. Tästä edetään päivä kerrallaan, kunnes tapahtuu alussa kuvailtu murha.

Kirjan rakenne oli erikoinen. Ensin kerrotaan murhasta, mutta ruumiin henkilöllisyyttä tai edes sukupuolta ei paljasteta. Ainoa, joka se ei voi olla, on sen löytänyt Betsy. Sitten hypätään neljä päivää taaemmas ja unohdetaan että kirja edes on dekkari. Vielä puolivälissäkään ei ole mitään tietoa murhatusta ja kaikki tulevat ainakin näennäisesti toimeen keskenään. Kun ei tiedä murhattua, on vaikea miettiä syyllistäkään. Ainoa mitä tapahtuu, on vahingot, esimerkiksi suolan vaihtuminen sokerin tilalle, kuin joku sabotoisi muiden etenemistä kilpailussa. Tämän leppoisampaa cozy crimea onkin vaikeaa kuvitella. Onneksi seuraan leivontakilpailuja, joten tarinaa kulisseista oli kiva kuunnella. 

Loppua kohden löysin kirjasta jo jännitteitä ja alkoi olla ihan kiinnostavaakin miettiä kuka voisi päästä hengestään. Mietin sitäkin, selviääkö ensin murhaaja ja sitten vasta kenet hän murhaa?
Crafton Manorin historiasta paljastunut tapahtuma oli ihan liian helppo arvata, kas kun Lottielle itselleen ei mikään ollut käynyt mielessäkään, mutta ainakin tälle lukijalle se oli se ensimmäinen vaihtoehto. Siihen olin vähän pettynyt, ettei monimutkaisempaa tarinaa ollut Lottien mysteerin takana, mutta muuten Kultainen lusikka on oikein viihdyttävä kirja johon jaksoi keskittyä.



Kirjakaupat viettävät perinteisesti dekkariviikkoa kesäkuun alkupuolella, ja kirjabloggareiden on luontevaa olla tässä mukana. Tänä vuonna viikko onkin viikot, että ehdimme postata enemmän juttuja! Dekkariviikkoja emännöi Tuulevin lukublogi.
Kirjan jos toisenkin on mukana useamman jutun voimin, ja tämä on niistä ensimmäinen. Huomenna luvassa lisää.


2 kommenttia:

  1. Jos ei murhaa, niin ainakin mysteeri olisi kai hyvä tuoda vähän aiemmin tämän genren kirjassa. Vai onko mukana niin herkullisia reseptejä, että lukemisen into säilyy? Minua varmaan ärsyttäisi kovastikin, jos on vain osia resepteistä!
    Minna /KBC

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Reseptejä ei julkaista ollenkaan, leipomuksia vain kuvaillaan eikä mitenkään tarkasti, eli pääpaino leivontapäivissä on siinä mitä tapahtuu ja mitä nämä eri henkilöt, joiden näkökulmia vuorotellaan, kokee ne tapahtumat.
      Ruumishan löytyy heti ensimmäisillä sivuilla, sen henkilöllisyyttä ei paljasteta ja vain löytäjä on poissa laskuista eli elävien kirjoissa. Minä tykkään kyllä useimmiten näistä poirotmaisista suljetun paikan mysteereistä ja tämä oli kyllä vetävästi kirjoitettu.

      Poista