Kristina Ohlsson: Myrskynvartija

Kristina Ohlsson: Myrskynvartija

#1 August Strindberg

WSOY, 2022

Lukija: Aku Laitinen

Kesto: 14 h 39 min

Tukholmassa asuva finanssihai August Strindberg oli etsinyt itselleen kunnostuksen tarpeessa olevaa kesäasuntoa, mutta päätyessään ostamaan Kungshamnin vanhan hautaustoimiston hän päätti muuttaa sinne. 

Ei hän silti hautaustoimistoa aikonut alkaa pitämään, vaan päätti avata vanhojen tavaroiden liikkeen. Tällaisen haaveen hän oli huomannut omaavansa avioeronsa jälkeen. 

Harmillisesti hautaustoimiston yläpuolella olevasta asunnosta paljastui vesivahinko, joten August päätyi vuokraamaan talon viereisestä Hovenäsetin kylästä. Jonkinlainen plussa sen sijaan oli kauppaan kuulunut auto, vielä sittenkin kun hän tajusi sen olevan tietenkin ruumisauto. Ehkä sen voisi maalata keltaiseksi tai punaiseksi? Ainakin siinä oli tilaa kuljettaa tavaraa.

August piti itseään paluumuuttajana, vaikka oli viettänyt Hovenäsetissä vain muutaman lapsuuden kesän, eikä ollut käynyt siellä kolmeenkymmeneenviiteen vuoteen. Isovanhemmat olivat myyneet kesämökkinsä kun August oli ollut vain kymmenvuotias.

Samana päivänä kun August saapui bussilla Kungshamniin, siellä katosi nelikymppinen Agnes Eriksson, pidetty opettaja. Kun hänen miehensä ja teini-ikäisen poikansa omat etsinnät eivät tuottaneet tulosta, rikoskomisario Maria Martinsson, oikeana kätenään Ray-Ray, ottivat katoamistapauksen hoitaakseen. 

Normaalisti Martinson ja Ray-Ray pitivät majaa Uddevallassa, mutta pidempiin, kauempana sijaitseviin tutkimuksiin kuten Agneksen katoaminen, heillä oli käytössään asuntovaunu, josta Maria ei erityisemmin pitänyt. Kun kului jo viikko, eikä Agnesta löydetty, ihmiset alkoivat puhua. Supistiin, muistatko sen kolmekymmentä vuotta vanhan murhan Hovenäsetissä?

Ihmlset näkivät yhteyksiä siellä, missä oli pelkkiä yhteensattumia.

Kaikki mitä Maria oli saanut tietää Hovenäsetin vanhasta murhatapauksesta, oli osoittanut yksiselitteisesti sen, että oikea mies oli vangittu ja tuomittu.

Aikoja sitten tehty murha ei voinut selittää, mihin Agnes oli joutunut.

Maria sulki silmänsä ja yritti kuvitella mielessään, mitä uimarannalla oli voinut tapahtua sinä iltana, jolloin Agnes katosi. Oliko hän juossut pakoon henkensä edestä, kun hän oli päättänyt suunnata kulkunsa Klåvholmenille, vai oliko hänet pakotettu sinne? Entä mitä oli tapahtunut, kun hän oli kävellyt puomein suljetun laiturin poikki ja tullut kallioiselle saarelle? Oliko hän jäänyt sinne vai tullut takaisin kuivalle maalle?

Maria veti myös paikallista lukupiiriä, johon August liittyi tutustuakseen paikallisiin. Marialle lukupiiri oli henkireikä, kuten työkin, sillä mikä vain piti hänet poissa aviomiehen luota, oli helpotus. Paul oli alkanut saada väkivaltaisia raivokohtauksia. 

August ymmärsi pian, että hän on osa kylän omituisia ja pelottaviakin tapahtumia ja niiden selvittelyä, halusi tai ei. Toisaalta hänellä ei ole mitään sitä vastaan, että voi näin viettää hetkiä Marian kanssa.

Äkkiä mies pyörähti ympäri ja lähti kävelemään hitain askelin poispäin kohti Klivekilsvägeniä.

Varmaan naapuri, August ajatteli.

Hänen oli kuitenkin yhtä vaikea vakuuttua asiasta kuin nielaista appelsiini kokonaisena. Se ei yksinkertaisesti onnistunut.

Varjojen suojissa taloa vakoillut mies ei ollut mikään naapuri. 

August toivoi hartaasti tietävänsä, kuka mies oli, ja yhtä hartaasti hän myös toivoi, ettei mies tulisi koskaan takaisin.

Käyttämässäni äänikirjapalvelussa Myrskynvartijaa oli kommentoitu kiinnostavaksi sarja-aloitukseksi, mutta toisaalta vaisuksi ja tapahtumaköyhäksi. Lähtökohdat olivat kuitenkin niin lupaavat, että halusin ottaa itse selvää, etenkin kun en ole lukenut Olssonin aiempaa Fredrika Bergman -sarjaa. Olisin voinut toki aloittaa siitäkin, mutten voinut vastustaa August Strindberg -nimistä tukholmalaista joka päättää jättää uransa ja elämäntyylinsä ja ryhtyä vanhojen tavaroiden kauppiaaksi ostamassaan hautaustoimistossa länsirannikon pikkukylässä. Oikeasti!

Minulle tapahtumia oli riittävästi, sillä olen cozy crimen ystävä, mutta ymmärrän kyllä, että perinteisemmän, verisemmän nordic noirin ystävä kaipaisi ripeämpää etenemistä ja vähemmän suhdesuhinoita.