Päivitys 11/17
Kuluvasta vuodesta ei ole tulossa sivumäärältään rikkain lukuvuoteni, mutta jokusia kirjoja (8+1 juuri kesken) olen sentään ehtinyt listalta lukea.
Taas olisi tavoitteena poimia parisenkymmentä kevätkatalogien uutuuskirjaa. Seuraava tavoite onkin lukea mahdollisimman monta näistä 😉
Atena
Martina Haag: Olin niin varma meistä
15 yhteisen vuoden jälkeen Anders jättää Petran. Petra pakenee autiomökkiin ja kirjoittaa erosta kirjan.
Luettu 6/17, ***
Katkeranpuoleinen tilitys Haagin omasta avioerosta. Tuo fakta selvisi itselleni vasta luettuani kirjan. Toimii parhaiten avioeron hiljattain kokeneille ja vertaistukea hakeville sekä Haagille itselleen.
Diane Ducret: Diktaattorien naiset
Tarinat mm Mussolinin, Maon, Leninin ja Stalinin naisten takana. Miksi naiset rakastuvat "renttuihin"?
Aula & co.
Nelli Hietala: Kielillä puhumisen taito
Ärrävikaisen tytön kasvutarina.
Bazar
Lucinda Riley: Seitsemän sisarta
Keskiyön ruusu oli niin mahtava lukuromaani ettei tulisi mieleenkään jättää lukematta seuraavaa suomennosta joka lisäksi aloittaa kirjasarjan! Kirjan nimi kertookin mistä on kyse.
Gummerus
Anneli Kanto: Lahtarit
Loistavan Pyövelin jälkeen on ilo tarttua kansalaissodan aikaiseen romaaniin jossa valkooset ilmajokelaispojat sotivat tiensä Vaasasta Viipuriin.
Luettu 11/17 ***1/2
Niin monelle kertojalle muutaman sivun mittaisissa pätkissä jakaminen oli haastavaa luettavaa. Kirja oli hyvä, olisin karsinut kertojien määrää.
Milja Kaunisto: Corpus
Luxuksen jatko-osassa Ranska on tasavalta, mutta juonittelu jatkuu.
Linda Olsson: Sisar talossani
Erilleen ajautuneet sisarukset tapaavat Costa Bravalla ja yrittävät tutustua toisiinsa.
Like
Terhi Kuusisto: Hiekkamandala
Kirja miehestä, naisesta ja vielä syntymättömästä lapsesta.
Luettu 3/17 ****
Syntymättömän lapsen osuus hieman häiritsi lukemista. Kirja oli muuten kiinnostava kehityskertomus.
Lola Lafon: Pieni kommunisti joka ei koskaan hymyillyt
Nadia Comaneci, nuori romanialaisvoimistelija. Muistan hänet jotenkin. Kirja kertoo miten palvotusta pikkutytöstä tuli hyljeksitty loikkari.
Aija Kuparinen, Olga Poppius: Vanhojen tiet
Neljäntoista suomalaisen romanivanhuksen koskettavat elämäntarinat.
Otava
Katja Kallio: Yön kantaja
Todellisen henkilön elämään perustuva kirja irtolaistyttö Amandasta joka kokee kovia ja mielen järkkyessä joutuu loppuiäkseen Seilin saarelle.
Philip Teir: Tällä tavalla maailma päättyy
Hauskanhaikea romaani perheestä kesähuvilalla naapureina ekopessimistien yhteisö ja takana huonosti menneet yt-neuvottelut joista ei perheelle huvita puhua.
Venla Hiidensalo: Sinun tähtesi
Verevä historiallinen romaani Albert Edelfeltistä ja siitä miten taide valjastettiin kansallisaatteen asialle. Wau!
Luettu 7/17 *****
Kiinnostava ja hyvin kirjoitettu romaani!
Enni Mustonen: Ruokarouvan tytär
Syrjästäkatsojan tarinat jatkuvat jälleen ja täällä odotetaan jo kirjaston varausjonossa.
Kia Walli: Avokadopastaa
Uusi chick-lit tuttavuus, pitänee tutustua. Tässä eronnut äiti-ihminen deittailee miehiä joka toinen viikonloppu kun lapset ovat isällään.
Yaa Gyasi: Matkalla kotiin
Lupaavalta vaikuttava tarina sisarpuolista joista toinen päätyy vaimoksi ja toinen orjaksi 1700-luvun Afrikassa.
Jessie Burton: Nukkekaappi
Ahmittava lukuromaani rakkaudesta ja petoksesta 1600-luvun lopun Amsterdamissa.
Luen parhaillaan!
Juhani Seppovaara: Muistojen markkinoilla
Heteka ja Sisu-pastillit, Pommac ja Afrikan tähti -lautapeli. Suomalaistuotteiden historia kiinnostaa.
Siltala
Geir Gulliksen: Kertomus eräästä avioliitosta
Mies kertoo, miten aviopuolisot päätyvät eroon. Näkökulma kiinnostaa.
Tammi
Kristiina Vuori: Filippa
Yhtään Vuoren kirjaa en ole vielä lukenut, enkä osaa selittää miksi, koska olen kuitenkin historiallisten romaanien ystävä! Ehkä tänä vuonna.
Teos
Jenni Linturi: Jälleenrakennus
Jatkosota on päättynyt, mutta millainen on rintamalta palaavien veljesten tulevaisuus?
Luettu 6/17 ***
Jos olisin tiennyt lobotomiasta, en olisi lukenut. Mun tekee häijyä.
Jarkko Volanen: Hiekankantajat
Ensin on unelma, oma talo saaristossa on kuin satu. Ensimmäisen talven jälkeisenä keväänä saaristo ja sen asukkaat näyttävät toisenlaisen puolen.
Luettu 4/17 ***1/2
Olipa tiivis tunnelma, vähän pelottavakin! Ainakin tällaiselle joka ei lue dekkareita. Hyvää vaihtelua.
Tiina Laitila Kälvemark: Seitsemäs kevät
Sanin äiti on vuokrannut kohtunsa synnyttääksen lapsen ruotsalaiselle Susannelle. Tv-meteorologi Peter toivoo voivansa vihdoin täyttää ihmisten toiveet kertomalla helleaallosta kuuden surkean kesän jälkeen.
Luettu 7/17 ****1/2
Laitila-Kälvemark osaa selvästikin kirjoittaa minun makuuni! Tämä on ihan erilainen kuin edellinen romaaninsa, mutta jälleen taitavasti punottu.
Sophie Kinsella: Kuka on pomo
Lontoon Citystä maatilamatkailuun isää auttamaan vie Katien tie. Kinsella jos joku taitaa chick-litin :-D
Luettu 9/17 ***1/2
Ei ollenkaan parasta Kinsellaa, ei jotenkin yhtä hauska kuin parhaat. Toivottavasti tyylinsä ei vallan muutu.
*****
Siinäpä 24 vaihtoehtoa kevään ja kesän lukemistoihin. Yhtään näistä en ole vielä lukenut, mutta muutaman varauksen olen jo kirjastoon laittanut. Eniten kiinnostavat vanhojen tuttujen Mustosen ja Kinsellan ohella esimerkiksi Volasen esikoisromaani.
Sinun tähtesi oli minullekin hieno lukukokemus, ai että! Itse en ole hetkeen tehnyt näitä lukulistoja uutuussesongeista, mutta juuri tänään itse asiassa selailin ensi kevään katalogeja ja listasta tuli kyllä hurjan pitkä... Ja niin paljon muutakin hyvää on lukuvuoroaan odottamassa!
VastaaPoistaSuosittelen Yön kantajaa ja Tällä tavalla maailma loppuu. Molemmista pidin, niillä on omat vahvuutensa ja huippuhetkensä.
Molemmat suosittelemasi kiinnostavat kyllä kovasti! Mulla on kohta tulossa lukuun se jälkimmäisenä ilmestynyt Seilin saaren kirja, Sielujen saari, joten Yön kantaja siirtyy luultavasti vielä. Teirin aiempia en ole lukenut, mutta lähtökohdiltaan Tällä tavalla maailma loppuu kuulostaa lupaavalta.
PoistaMinäkin selasin jo kevätkatalogeja ja sama juttu, listasta tullee ennätyspitkä kun se ei vielä ole täydellinen ja nyt jo venyy ja paukkuu! Mutta ei haittaa, se on ihana tunne kun mieleistä luettavaa on tulossa kasapäin ❤
Onpa hauska idea palata aiempaan lukulistaan. Itse en uskalla enää ollenkaan tehdä minkäänlaisia listoja, ahdistun vaan, kun aika ei millään riitä :)
VastaaPoistaKiinnostavaa kuulla, mitä pidät Nukkekaapista. Minä tykkäsin sen tunnelmasta, joka on edelleen vahvana mielessä.
Minä tykkään tehdä näitä ja olen päivittänyt jo monet listat, osan kahteenkin kertaan 🙂 Sen siitä saa kun rakastaa tilastointia! Sitähän tämä bloggaaminenkin osittain on; montako kotimaista / montako ulkomaista, minkä kustantajan kirjoja olen lukenut eniten jne.
PoistaNoista olen tainnut lukea vain Kaunston Corpuksen ja Kallion Yön kantaja on kesken. Näitä listoja on aina jännä lukea. Niistä huomaa, miten paljon kirjoja sitä oikein onkaan lukulistaa varten.
VastaaPoistaMulla on nyt jotenkin tuo Kaunisto jäänyt. Mulla on siis edelleen viimeinen osa lukematta siitä ekasta trilogiastakin.
PoistaYön kantaja saa nyt odottaa, koska mulle on pian tulossa kirjastosta se Sielujen saari joten luen sen ensin. Ja kyllä, luettavaa on aina liikaa 😳😀😀
Onpas hauska tapa pitää kirjaa ajatelluista lukemisista! Minua kiinnostaisi näistä Kaunistoja Hiidensalo. Teirin, Volasen ja Kinsellan olen näistä lukenut ja täytyy myöntää, että Kinsella nousi tästä kolmikosta omaksi suosikiksi. Teirissä ja Volasessa oli molemmissa jotain sellaista synkkyyttä, josta en juuri nyt innostunut ja molemmissa rakenne oli jollain tavalla haastava, vaikka molemmat hyviä romaaneja sinänsä olivatkin.
VastaaPoistaSuosittelen lukemaan Hiidensalon, minusta se oli oikein hyvin kirjoitettu!
PoistaTuo Teirin kirja kiinnostaa kyllä vielä isosti. Volasessa oli sellainen metkan tiivis tunnelma mikä oli mulle hauskaa vaihtelua, kun en dekkareita lue. Hyvä tietää, että tuo Tierkin on synkänpuoleinen.
Yhteisiä kirjoja luettujen listoilla meillä on vain yksi, Anneli Kannon Lahtarit. Kertojien karsinta olisi varmasti helpottanut lukijaa, mutta toisaalta juuri niin monta eri kertojaa = kokijaa korostaa kansalaissodan julmuutta ja mielettömyyttä. Jokaisella kertojalle oli oma tärkeä osuutensa kokonaisuudessa. Minä poimin muistaakseni elokuussa syksyn katalogeista ne kirjat, jotka halusin lukea. Ainakin kolme on vielä lukematta, vaikka kirjatkin on hankittuna.
VastaaPoistaIlman muuta monta kertojaa eri näkökulmista on hyvä. Mutta kun pätkät oli kerrallaan vaan sivun tai muutaman, mulla meni alussa pitkään paljon aikaa siihen lukemiseen. Mietin, että eikös tämä kertoja ollut jo? Selasin taaksepäin, silmäilin uudestaan mitä sille aiemmin tapahtui. Alussa meni pitkän matkaa näin ja se oli ärsyttävää. Joku toinen on voinut varmaan vaan jatkaa lukemista vaikkei muistaisikaan enää monen muun kertojan takaa mitä tästä tyypistä kerrottiin. Jossain kohtaa itsekin "päästin irti" ja jatkoin vaan lukemista, mutta meni tuossa alkuhässäkässä monta kymmentä sivua.
PoistaSinun tähtesi meni heti varaukseen.
VastaaPoistaTämmöisiä lukulistapostauksia en itse tee, mutta ihan kiinnostavaa oli lukea, miten lukulistalle on tähän mennessä käynyt - näinhän se menee.
Se on hyvä valinta 🙂
PoistaMinä olen tykännyt näitä tehdä jo useampana vuonna. Ensinnäkin tykkään kaikenlaisesta tilastoinnista ja toiseksi listat auttaa muistamaan mitä olen halunnut lukea. Listan voisi tehdä kirjastonkin Oma hylly -toimintoon, mutta olen tykännyt tehdä ne blogiin nähtäville.