Kati Tervo: Sukupuu
WSOY 2014, 201sivua
WSOY 2014, 201sivua
Kun suomalainen Johannes ennen ensimmäistä maailmansotaa vietti kaksi kesää Saksassa kieltä opiskellen, hän asui Adelen perheessä. Nuoret rakastuivat ja Adele oli valmis rohkeasti seuraamaan nuorukaista tämän kotimaahan, josta tiesi vain sen sijainnin ja että Suomi kuuluu Venäjän suuriruhtinaskuntaan. Mutta vuosia vieri ja vasta kun vapaussota päättyi ja koitti rauhan aika, oli Adelen turvallista muuttaa Suomeen. Sodassa Johanneksen isä oli kuollut ja Johannes joutui olemaan vielä pitkään sairaalassa. Niinpä Adele opetteli elämää Suomessa kahdestaan anoppinsa luona, eikä vastaanotto ollut lämmin. Johanneskin oli rintamalta palattuaan erilainen ja miehen rajuus yllätti Adelen, mutta hän halusi uskoa, että yhdessä he paikkaavat elämän taas ehyeksi.
Pappi vihki lyhyen kaavan mukaan, koska kaikki piti saksaksi viäntää Johanneksen matkantakalaiselle, olisi pitänyt huutaa stoi ja kampata se, mutta koska olin päättäny olla vaiti, niin en heittäytyny pitkin pituuttani kirkonkäytävälle ja vihkimisen tiälle.
Näin liittyvät yhteen saksalaiset Schumacherit ja suomalaiset Hukkaset. Loppulehdillä olevaan sukupuuhun kannattaa tutustua heti alussa ja palata siihen lukujen ja sitä myötä kertojien vaihtuessa. Molempien sukujen naiset Adelen sisaria myöten saavat vuoroluvuin äänensä kuuluviin ja kertovat asioista, osittain samoista, omasta näkökulmastaan, omalla tyylillään, omalla murteellaan, aidosti. Miten Adelen äiti rakkaudella leipoo stollenin Suomeen tuliaiseksi, miten Adele sen hymyssäsuin anopilleen ojentaa ja miten Liisa Hukkanen kavahtaa käärön saadessaan; Plikka poimi syliinsä kapaloirun mukulan siältä arkusta. Tyänsi sitä mulle, mutta minä väistin. Se tuputti sitä tomerasti naama ilosena. Vasta minä älysin, että se on eräänlaine kova käntty, mikä nyytin sisällä oli. Vein sen kyäkkiin, vaikka se oli outo kakko.
Sukupuu on erinomaisen hyvin kirjoitettua proosaa josta tulevat mieleeni Laura Lähteenmäen Ikkunat yöhön ja Tommi Kinnusen Neljäntienristeys jotka nostin ykkös- ja kakkossijalle Blogistanian Finlandiaäänestyksessä. Kaikissa kolmessa on vaikeita äiti - tytär - anoppisuhteita ja kirjoitustyylissäkin samaa tunnelmaa. Tervokaan ei turhia selittele ja kirjassa onkin sivumääräänsä nähden enemmän sisältöä ja niin monia upeita kohtia joita haluaisin lainata tähän, mutta vielä enemmän haluan, että jokainen saa lukea ne oikeassa yhteydessään.
Viittä vaille viisi tähteä.
Pappi vihki lyhyen kaavan mukaan, koska kaikki piti saksaksi viäntää Johanneksen matkantakalaiselle, olisi pitänyt huutaa stoi ja kampata se, mutta koska olin päättäny olla vaiti, niin en heittäytyny pitkin pituuttani kirkonkäytävälle ja vihkimisen tiälle.
Näin liittyvät yhteen saksalaiset Schumacherit ja suomalaiset Hukkaset. Loppulehdillä olevaan sukupuuhun kannattaa tutustua heti alussa ja palata siihen lukujen ja sitä myötä kertojien vaihtuessa. Molempien sukujen naiset Adelen sisaria myöten saavat vuoroluvuin äänensä kuuluviin ja kertovat asioista, osittain samoista, omasta näkökulmastaan, omalla tyylillään, omalla murteellaan, aidosti. Miten Adelen äiti rakkaudella leipoo stollenin Suomeen tuliaiseksi, miten Adele sen hymyssäsuin anopilleen ojentaa ja miten Liisa Hukkanen kavahtaa käärön saadessaan; Plikka poimi syliinsä kapaloirun mukulan siältä arkusta. Tyänsi sitä mulle, mutta minä väistin. Se tuputti sitä tomerasti naama ilosena. Vasta minä älysin, että se on eräänlaine kova käntty, mikä nyytin sisällä oli. Vein sen kyäkkiin, vaikka se oli outo kakko.
Sukupuu on erinomaisen hyvin kirjoitettua proosaa josta tulevat mieleeni Laura Lähteenmäen Ikkunat yöhön ja Tommi Kinnusen Neljäntienristeys jotka nostin ykkös- ja kakkossijalle Blogistanian Finlandiaäänestyksessä. Kaikissa kolmessa on vaikeita äiti - tytär - anoppisuhteita ja kirjoitustyylissäkin samaa tunnelmaa. Tervokaan ei turhia selittele ja kirjassa onkin sivumääräänsä nähden enemmän sisältöä ja niin monia upeita kohtia joita haluaisin lainata tähän, mutta vielä enemmän haluan, että jokainen saa lukea ne oikeassa yhteydessään.
Viittä vaille viisi tähteä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti