Sivut

Sivut

lauantai 24. joulukuuta 2022

Amanda Hellberg: Krinoliinijoulu


Amanda Hellberg: Krinoliinijoulu
Tammi, 2022
Alkuteos: Jul i krinolin, 2020
Suomennos: Nina Mäki-Kihniä
Lukija: Anna-Riikka Rajanen
Kesto: 9 h 35 min


Neiti Lovisa Lind työskenteli puotineitinä rouva Braskin makeispuodissa Ulltunassa, jossa joulukausi 1870 pitää heidät kiireisenä. Hän oli viihtynyt hyvin Ulltunassa, mutta säästi joka roposensa päästäkseen koittamaan onneaan Amerikassa. Haikeana hän ajatteli, että tämä olisi hänen viimeinen joulunsa Ruotsissa. Rouva Braskia lukuunottamatta hän oli yksin maailmassa ja hänellä oli kipeä, salainen menneisyys, jonka hän halusi unohtaa ja aloittaa alusta. Salaisuus liittyy jotenkin taakse jääneisiin nälkävuosiin ja Lovisan suloiseen pikkusisareen Kajsaan, joka oli kuollut ja näyttäytyi välillä hänen unissaan, varoittamassa tulevasta.

Paroni von Drever oli ohimennen poikennut hakemassa makeisia puodista ja halusi niitä maistettuaan tehdä niin ison tilauksen lähestyviin tanssiaisiinsa, että Rouva Brask ja Lovisa matkasivat kartanoon valmistamaan karamellit siellä. Lovisa lähetettiin jo etukäteen varmistamaan, että tilat ovat sopivat ja henkilökuntaa on saatavilla heidän avukseen. Puitteet olivatkin kunnossa, mutta kartanossa kummitteli, minkä lisäksi siellä oli meneillään jotain hyvin outoa, eikä Loviisa saanut pelkästään ystävällistä vastaanottoa. Hovimestari Ruben suorastaan tylytti häntä.

"Neiti ei ole tervetullut. Neiti on kaikkea muuta kuin toivottu niin minun kuin keittäjättärenkin mielestä. Totean vain, että on hulluutta kääntyä putiikin puoleen, jota johtaa rouva Braskin kaltainen arveluttava hameniekka, ja ne niin sanotut praliinit olivat kaukana laadusta, jota vaaditaan täällä järjestettävään ensiluokan tapahtumaan. Joten neidin ei sovi odottaa paljoakaan apua meiltä täällä kartanolla ollessaan. Onko asia ymmärretty?" 

Paroni Valdemar von Drever oli jäänyt leskeksi vaimonsa Rebeckan kuoltua ja tämän suku syytti häntä tapahtumista, jotka vaimon kuolemaan liittyivät. He olivat asettaneet tiukan ehdon, ettei Valdemarin tullut ottaa itselleen uutta vaimoa tai ylipäätään seurustella naishenkilöiden kanssa, tai skandaali tulisi julki ja paroni menettäisi kaiken, eikä tällä tarkoitettu pelkästään suvun myötäjäisiä, sillä Valdemar oli myös vastuussa muutamasta hyvin läheisestä ihmisestä. La Masonin suvulle hän oli, ei enempää eikä vähempää, vihollinen. Tätä sääntöä Valdemar olikin pystynyt noudattamaan, kunnes alkoi tuntea Lovisaa kohtaan niin vahvoja tunteita, ettei kyennyt niitä pysäyttämään.

Enää ei ollut menetettävää, ja hällä väliä, jos Valdemar vihastuisi siitä, että hän oli keskustellut kirjastossa kuolleen pojan kanssa, joka luritteli häijyä laulua kartanonherrasta ja kuolleesta morsianesta. Tai siitä, että Lovisa pystyi aistimaan mahdollisesti samaisen naisen hengen. Valdemar saisi hänen puolestaan vaikka heittää hänet ulos talostaan, mutta hän halusi tietää totuuden. Valdemar tiesi kartanon tapahtumista enemmän kuin antoi ymmärtää - hän tiesi varsin hyvin, ettei talo ollut tuiki tavallinen vaan täynnä synkkiä salaisuuksia ja arvoituksellisia olentoja joita ei ollut helppo selittää. Kaikesta tästä Lovisa oli valmis menemään vaikka valalle. Mutta juuri kun hän aikoi avata suunsa, Valdemar ehti ensin. 
"Tule tanssiaisiin minun seuralaisenani", hän sopersi. "Tee minusta onnellinen mies, vaikka vain yhden ainoan illan ajaksi."

Krinoliinijoulu on saanut todella huonoja arvioita, Goodreadsissä sen keskiarvo on 2.97, lähes 700:lla arviolla. Minä pidin siitä. En tiennyt kummituksista kirjaa valitessani, mutta kerrankos vanhoissa kartanoissa kummittelee. Tässä oli niin paljon ihania joulunalusajan aineksia, oli makeispuoti, vanha kartano, hienoja pukuja, sukusalaisuuksia ja tietenkin rakkautta. Enemmän minä tämän kuuntelusta nautin kuin siitä ensimmäisestä osasta Bridgertonia mihin olen siinä sarjassa ainakin toistaiseksi jäänyt. 

Mielenkiintoni heräsi kyllä siihen, miksiköhän näin huonoja arvioita saanut kirja päätettiin julkaista suomeksi? Miten ylipäätään valitaan suuresta tarjonnasta ne vähät, jotka käännetään? Tarjotaanko niitä jonain paketteina yhteistyökustantamoilta, vai valitaanko ne yksittäin?

Krinoliinijoulun myötä toivotan Hyvää Joulua teille kaikille 🎄🦌🔔🎁

4 kommenttia:

  1. Hyvää joulua!

    On kyllä jännä, että on julkaistu suomeksi juuri tuo.

    VastaaPoista
  2. Niinpä, mua kiinnostaisi oikeasti kuulla näistä valintaperusteista. Vasta kun Goodreadsiin liityin (siis onhan siitä vuosia, mutta kuitenkin) tajusin sen, miten hirvittävän pieni osa kirjoista suomennetaan, niin sitä enemmän ihmettelee monien muidenkin kirjojen kohdalla että miksi tämä ja vastaavasti monien suosittujen ja pidettyjen kohdalla että miksei näitä. Eli ei vain omaan vaan tuhansien, jopa kymmenien tuhansien lukijoiden mielipiteistä kyse.

    VastaaPoista
  3. Onpa jännää! En tiennyt tästä kirjasta mitään, mutta tekstisi ja osuvien sitaattien perusteella ajattelin, että tämä vaikuttaa ihan täydelliseltä joulukirjalta, sellaiselta kevyeltä makupalalta mikä sopii hyvin konvehtirasian ja viltin kanssa sohvalla loikoiluun. Mielenkiintoista siis, että on saanut niin huonot arviot. Ja kiinnostava myös tuo pohdintasi suomennosperusteista. Toisaalta, onko kuitenkin niin, että näillekin löytyy lukijakuntansa, vaikka arviot olisivat vähemmän mairittelevia?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä mä uskon, että kaikille helpommille tsrinoille löytyy lukijoita, vaikeampaa se on niillä kirjoilla joiden sisältö on jostain syystä haastavaa omaksua... Ja tässäkin on niin kaunis kansi, että se varmasti houkuttelee monia siihen tarttumaan 😍

      Poista