On taas aika lukea vuonna 1844 syntyneen Minna Canthin tuotantoa!
Kiitokset Yöpöydän kirjat -blogille haasteen järjestämisestä jälleen kerran.
Lainasin kolme Canthin näytelmää, joista ehdin lukea kaksi ennen kuin korona löysi tiensä tähän taloon. Yritän nyt 38 C kuumeessa saada jotain kirjoitettua näistä näytelmistä, jotka ovat Anna Liisa sieltä Canthin tunnetuimmasta tuotannosta ja Spiritistinen istunto vähemmän tunnetuista.
Aivan 1800-luvun lopulla Minnan salongissa harjoitettiin niin ikään spiritismiä, mutta kirjailija itse ei ollut siitä järin vakuuttunut. Ilmeisesti tästä syystä näytelmästäkin on tehty tällainen kevyt, pintaa raapaiseva hupailu, jossa rouva Tallqvistin sisarentyttärellä Helmillä on kaksi kosijaa. Näistä rouva Tallqvist olisi taipuvainen valitsemaan tytölle herra Orellin, mutta Helmi itse olisi lupautumassa Rennelle, nuorelle ylioppilaalle joka tuleekin häntä tädiltä salaa tapaamaan. Kun Helmi kieltäytyy lähtemästä salonkiin spritistiseen istuntoon, tulevat herrat ja rouvat keittiöön Helmin luo. Piiloon uunin pankolle luikkiva Renne pääsee leikkimään "henkeä" ja manipuloimaan täti Tallqvistin hyväksymään Rennen ja Helmin nuoren rakkauden.
Anna Liisa on sitten aivan toisen tyyppinen näytelmä, vakavampi aiheeltaan ja pidempi kestoltaan.
Talollisen tytär ja silmäterä Anna Liisa on nuorena tyttönä joutunut heidän silloisen renkinsä Mikon viettelemäksi ja saanut lapsen. Mikko oli raskauden selvittyä luikkinut vähemmän vastuullisesti karkuun ja jättänyt Anna Liisan selviytymään miten kuten. Tyttö olikin synnytyksen jälkeen päätynyt epätoivoiseen tekoon ja tappanut vauvan. Mikon äiti Husso oli häntä teon salaamisessa avustanut hautaamalla pienen ruumiin metsään.
Tuosta on kulunut viisi vuotta ja Anna Liisa on päässyt elämässä eteenpäin niin, että on löytänyt elämäänsä uuden rakkauden, Johanneksen, ja on menossa tämän kanssa vihille. Kun uutinen kantautuu Mikon korviin, palaa tukkilaisena vaurastunut mies vaatimaan Anna Liisaa omakseen, onhan tyttö hänelle jo aikaa sitten lupautunut. Kun Anna Liisa ei halua Mikkoa nähdäkään, puuttuu tämän äiti taas asiaan ja uhkaa paljastaa Anna Liisan teon, jolloin Johannes ei halua olla tytön kanssa enää missään tekemisissä. Anna Liisa päätyy saman tapaiseen ratkaisuun kuin Nukkekodin Nora Ibsenin näytelmässä.
Nämä ikivanhat varastokirjat kuten 1894 Kuopiossa painettu Spiritistinen istunto ovat niin ihania! En voinut välttyä ajattelemasta miten monissa käsissä juuri tämä kappale on ehtinytkään kiertää - ja millaisia ajatuksia lukijassaan se on herättänyt esimerkiksi heti ilmestyttyään Tampereen Pumpulitehtaan työntekijöissä tai 1970-luvulla verrattuna nykyhetkeen.
P.s. Ajattelin sijoittaa Spiritistisen istunnon Helmet haasteen kohtaan Pieni kirja.
Anna Liisa on ollut lukulistalla jo kauan. Canthia voisi kyllä lukea enemmänkin, olen lukenut vain Köyhää kansaa.
VastaaPoistaMulla taas on se lukematta. Mutta tämä haaste on ollut hyväksi, sillä olen näiden lisäksi lukenut Hannan, Papin perheen ja Työmiehen vaimon. Ensi vuonna lisää 🙂
PoistaIhana historia tuolla Spiritistisellä istunnolla! Ihan huimaa löytää luettavakseen tuollaisella leimalla varustettu teos. ♥
VastaaPoistaMahtavaa, että olit mukana haasteessa. Suosittelen, jos et jo ole lukenut, Agnes-novellia, joka on oma suosikkini Canthin tuotannosta.
Laitan Agneksen korvan taa 🙂
PoistaIhana tämä haaste, kun tulee pikkuhiljaa käytyä Canthin tuotantoa läpi!