Amanda Hampson: The Yellow Villa

 

Amanda Hampson: The Yellow Villa

W. F. Howes, 2018

Lukija: Zoe Carrides

Kesto: 7 h 18 min

Kolmekynmppiset Ben ja Mia Tinker tekivät ison elämänmuutoksen, myivät kotinsa Sydneyssä ja ostivat 1800-luvun lopulla rakennetun villan pienestä ranskalaiskylästä Lounais-Ranskassa. Muutto oli Mian unelma, hän oli heistä se seikkailunhaluisempi.

Against my will, I find myself spending hours online, looking at images of interiors at other peoples houses. I think about all the things that could be done, without having any motivation to do them. I worry that I'm becoming a spectator, preferring to dream about things rather than take action. 

There's no pleasure in being so lazy. It makes me feel guilty and miserable. 

Ben doesn't say a thing about it. He's not one of those people whose secret expectations can never be lived up to. Perhaps it would be better if he was. 

Kuusikymppiset Dominic ja Susannah olivat muuttaneet kylään vuotta aiemmin. Susannah halusi välittömästi päästä tutustumaan Tinkereihin, ilahtuneina siitä että kylään muutti englantia puhuva pariskunta. 

When she and Dominic first arrived in Cordes, a year ago, a veritable flotilla of friendships had sailed their way. They were just the sort of fresh 'interesting' new arrivals that established expats welcomed. Several of them were involved with the town theatre, and she had envisaged a quiet resurgence of her acting career. But one by one those friendships capsized. Now it's just her and Dominic again, alone with each other.

Ben piti heti Dominicista, tämä muistutti hänen isäänsä, ja Mia ystävystyi Susannahin kanssa, mutta paljonko heillä pidemmän päälle olikaan yhteistä. Salaisuuksia alkaa paljastua ja molemmat pariskunnat joutuvat myös miettimään, onko Ranska oikea asuinpaikka heille. 

Tällä kertaa en päässyt kovin syvälle kaikkien päähenkilöiden sisimpään vaikka tarina oli juonellisesti kiinnostava ja tarjosi monia yllätyksiä. Tämä kuulostaa ehkä feelgood-romaanilta, mitä se ei kuitenkaan ollut, päinvastoin siinä oli melko surullinen pohjavire. Lopussa oli yllättävän paljon riitelyä ja huutamista. Dominic oli ihmisenä melkoinen mulkvisti, Susannahia kävi sääliksi. Mia ja Ben olivat ne jotka jäivät vieraammiksi.