Sivut

Sivut

lauantai 27. kesäkuuta 2020

Leena Paasio: Menetetty tyttö


Leena Paasio: Menetetty tyttö
Kosmos, 2020 (paperikirja 2017)
Lukija: Satu Paavola
Kesto: 8 h 37 min


Kuunneltu Nextoryn sovelluksessa.

Savimajan löyhkään oli tottunut kahdessa vuodessa. Sen pystyi erittelemään ja pilkkomaan eri värisiksi hiukkasiksi, jotka pystyi nielemään kun hengitti suun kautta. Virtsa haisi siniseltä, uloste punaiselta, pinttynyt hiki ruskealta, eläinten raadot keltaiselta ja jätteet majan takana oranssilta. Verellä ei ollut väriä. 

Liki kolmekymppinen Johanna on palannut Suomeen kahden Keniassa viettämänsä vuoden jälkeen ja asuu vanhempiensa luona kunnes saisi töitä ja oman asunnon. Samalla voisi työstää gradun valmiiksi. Työpaikka järjestyykin helposti, samalta Marjakankaan yläasteelta jota Johanna itse oli käynyt viisitoista vuotta sitten. Nyt hän aloittaisi kuvataiteen tuntiopettajana ja 9 A-luokan luokanvalvojana. Pesti ei tulisi olemaan sieltä helpoimmasta päästä, siitä pitivät puolen Roni ja Hene ja toisaalta Janina, joka on vastuussa liian usein myös 2-vuotiaasta pikkuveljestään Jimistä. Koulun rehtori Anu on Johannan vanhempien perhetuttuja, vararehtori Lauri taas suhtautuu Johannaan avoimen ilkeästi ja ylimielisesti.

Uudessa opintosuunnitelmassa oli osana ilmiötyöryhmä, joka syksyllä toteutettaisiin oppilaiden kanssa teemanaan Aasia, keväällä Afrikka. Uutena oli myös monialaisia oppimiskokonaisuuksia ja Johannan luokka oli valittu tekemään kuviksen, äikän, enkun ja musiikin opettajien yhteistyönä rocklyriikkaa käsittelevät digikirjat, joihin oppilaat saisivat tehdä myös omia biisejään. 

Keniassa Johanna oli tehnyt töitä pienessä kyläkoulussa, aluksi vuoden pestillä United Teachersin vapaaehtoisohjelmassa ja päättänyt sitten jäädä toiseksikin vuodeksi. Taakse on jäänyt myös rakkaus kenialaiseen safarioppaaseen, jonka sisar oli ollut Johannan oppilaita.

Mietin ensimmäistä viikkoa, kohtaamiani ihmisiä, värejä, orpokotia ja slummia. 
Valkoihoisella ei ollut mitään asiaa Obungan slummiin ilman opasta. Aaltopeltihökkelit, roskakasat, jätösjoet, perässä juoksevat lapsilaumat, humalaiset ja luutehtaan yököttävä lemu pilkkasivat meitä ulkopuolisia, koska emme ymmärtäneet miksi ihmiset olivat niin onnellisia ja tyytyväisiä.

Menetetty tyttö oli koskettava ja koukuttava lukukokemus. Nykypäivän koulunkäynti on minulle aivan vierasta, joten oli mielenkiintoista seurata Marjakankaan koulun erilaisia projekteja ja opettajainhuoneen arkea. Pidin myös siitä miten kirjassa hyödynnettiin värejä ja valokuvausta tekniikoineen. 

Johannan rankkojen Afrikka-kokemusten ja Suomeen paluun vaikeuden, sekä kenialais- ja suomalaisnuorten elämänkohtalot oli kirjan kiinnostavinta antia. Mukaan oli otettu vakavia teemoja kuten tyttöjen ympärileikkaukset, joita edelleen suoritetaan Keniassa, etenkin maaseudulla, vaikka toimenpide onkin laissa kielletty. Mietittävää antaa miten länsimaalainen opettaja voi kohdata Afrikan maiden vuosituhantiset perinteet, siinä missä suomalaislähiöiden lapsiperheiden ongelmat. Kokonaisuus oli vetävä ja Satu Paavolan äänenkäyttö ja eläytyminen sopi kirjaan hyvin, nautin kovasti kirjan kuuntelusta.


6 kommenttia:

  1. Luin Menetetyn tytön sen ilmestyessä ja kävin äsken lukemassa siitä kirjoittamani blogijutun (https://kirsinbookclub.com/kirjat/leena-paasio-menetetty-tytto/), sillä muistin ainoastaan, että kirjassa oltiin koulussa.
    Uskon, että tarina toimii hyvin äänikirjana. Lukiessani olisin mielelläni uppoutunut enemmän Afrikan kokemuksiin, sillä espoolaisen yläkoulun tapahtumat olivat niin paljon tutumpia ja ennakoitavampia.
    Oletko sinä lukenut Leena Paasion Melkein äiti -kirjan? Se kolahti minuun enemmän kuin tämä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kävin kurkkaamassa juttusi tuosta edellisestä Paasion kirjasta, pitää lisätä se sinne pitkään ehkä-pinoon. Minulle taas tuo nykypäivän peruskoulumaailma on niin vierasta, että oli kiinnostavaa tutustua siihenkin. On opetustyylit muuttuneet niin hurjasti sieltä 70-80 -luvuilta!

      Poista
  2. Voi miten kiinnostava kirja, en ole tästä kuullutkaan. Aihe vaikuttaa mielenkiintoiselta ja tärkeältä. Minua kiinnostaa lisäksi tuo Kenia-teema, koska olemme tehneet sinne yhden lomamatkan. Kiitos kirjan esittelystä ja samalla lukuvinkistä. Mukavia lukuhetkiä heinäkuulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kenia voisi olla kirjassa kyllä enemmänkin esillä, kuin väläyksinä menneestä. Voin silti suositella luettavaksi :)

      Poista
  3. Tämä kuulostaa kiinnostavalta, voisin ottaa kuunteluun jossain vaiheessa. Koulumaailman kuvaus erityisesti, ja tietysti nuo Afrikka-jutut. Kuulostaa siltä, että tämä kirja on hyvin kiinni tässä ajassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tämä edelleen on teemoiltaan, sanoisinko harmittavan ajankohtainen, sillä surullisia kohtaloitahan tässä on...

      Poista