Mirjam Lohi: Rouva Suominen välittää - Ruusun salaisuus

Mirjam Lohi: Rouva Suominen välittää osa 2 - Ruusun salaisuus

Teos, 2019

288 sivua

Lainattu Tampereen kaupunginkirjastosta.

Chick lit "dekkaristi" on täällä taas! 

Sointu on 47-vuotias, turva-alalla työskentelevän Sampon vaimo ja kahden tytön, teini-ikäisen Amandan ja 6-vuotiaan iltatähden, Unelman äiti. Perheessä on myös perhoskoira Hani.

On kulunut vuosi siitä, kun Sointu perusti kiinteistövälitysfirmansa Do-Mi-So LKV:n, mutta bisnes on lähtenyt hitaasti liikkeelle. Nyt hänellä on onneksi kaksi toimeksiantoa ja ensimmäinen upea keskustakohde, se on ihan muuta kuin vuosaarelaisasunnot ja Sointu päättää panostaa siihen viimeisen päälle. Kohde osoittautuukin normaalia työläämmäksi, sillä palvelutaloon muuttava Alma Vaara on vaativa, usein tuiskahteleva asiakas ja työtä on paljon, tavaroiden lajittelua ja Alman muistojen muistiin kirjaamista. Alma on nimittäin antanut Soinnulle erikoistehtävän, hänen tulee henkilökohtaisesti palauttaa vanha kirja Alman nuoruudenrakastetulle. 40-luvun lopulla he olivat olleet tulevaisuudensuunnitelmia täynnä olevia nuoria, mutta sitten oli tapahtunut jotain mistä Alma ei halua kertoa ja heidän tiensä olivat eronneet ikiajoiksi, eikä Almalla ole tietoa edes siitä onko mies vielä elossa ja jos, niin miten hänet voisi tavoittaa.

Suomiset asuvat Soinnun heille löytämässä upeassa rivitalokodissa Helsingin Aurinkolahdessa. Asunto-osakeyhtiö Aurinkoisen muut asukkaat ovat ensimmäisen Rouva Suomisen, Valuneen taikinan tapauksesta tuttuja, kuten Schumacherit ja Lapveteläiset, joille odotetaan jo viidettä lasta. Petolliselta Pasi Palolta vapautuneeseen asuntoon on Sampon suureksi harmiksi muuttamassa Pasin ystävä, se lipevä ketku, suulas ja rasittava Kurmo Kumpare puolisonsa Tellervon ja pienen Peku-pojan kanssa. Kun suunnistusta ja pyöräilyä harrastava, kropallaan pullisteleva Kurmo kutsui itsensä katsomaan Sampon seurassa Vueltaa, Espanjan ympäriajoa, Sampoa alkoi ärsyttää miksi Soinnun piti taas päteä loihtimalla miehille ylitsepursuavat teeman mukaiset tapastarjoilut ja miksi Sointu tapittaa niin ihailevasti Kurmoa mitä tämä sanookin? Kurmon ja Soinnun välillä on selvästikin menossa jotain, miksi muuten Sointu torjuisi oman miehensä jatkuvasti. 

- Sointu! Nukutko sinä? Missä lapset ovat? Sampo on tullut kotiin ja ravistaa Sointua olkapäästä pomppiva Hani vierellään. 
- Mitä?... Taisin minä nukkua... Paljonko kello on? 
- Kohta kaksi... Tulin aikaisin. Ajattelin,  että voitaisiin vähän... mmm... Ihan rauhassa pitkästä aikaa, Sampo supattaa Soinnun korvaan, halaa. - Turrvamies on hurrjamies.
- Vooi... Eei... Nyt en kyllä jaksa, Sointu pyyhkii unenpöpperössä kuolaa poskeltaan. - Yyy... Anteeksi. Et sä voi yhtäkkiä tänne pölähtää, kun mä teen töitä... Ja tänään oli jo liikuntaa, kun kävin joogassa.
- Just joo. Työn tekemiseltä näyttää. 
- Joo joo. Mä ideoin... Ideointi ja visiointi ovat työtä... Ja lepääminen on työterveyshuoltoa. Mikset sä sopinut etukäteen... Kertonut. Olisin voinut valmistautua. 
- Mistä lähtien sä olet valmistautumiaikaa tarvinnut? 
- Vaikka tästä lähtien. Ei tunnu kivalta, että sä yhtäkkiä siihen ilmestyt... Säikähdin... Mut voidaanhan me halailla. 
- Halailla! Nyt ei kuule halailu kiinnosta... Lähden lenkille, Sampo rymistelee yläkertaan vaihtamaan vaatteita. 
- Lenkille? Jäätävässä sateessa?
- Ei haittaa! Sampo huutaa yläkerrasta. 
Sointu tokenee hitaasti. Venyttelee. Kylläpä nukuin. Rapsuttaa Hania. Pizza-taxi-päivä. Ja blogi saa jäädä tältäkin päivältä. 

En vieläkään ymmärrä miksi Rouva Suominen välittää -sarjan kirjat ovat kirjastossa dekkarihyllyssä. Ensimmäisessä osassa oli sentään tapahtunut kuolemantapaus, jota Sointu selvitteli ohimennen, mutta Ruusun salaisuudessa ei tapahdu minkäänlaista rikosta eikä kukaan kuole. Jos siis haluat lukea dekkarin, älä valitse tätä. Ruusun salaisuus on chick litiä, kuten itse olen tottunut luokittelemaan, tai mama litiä, kuten kustantaja takakannessa kirjaa kutsuu. Sointu etsii asiakkaansa pyynnöstä henkilöä tämän menneisyydestä, mikä ei nykyisenä internetin aikana ole erityisen haastavaa, mutta enimmäkseen kirjassa pureudutaan ihmissuhteisiin, teemoina esimerkiksi pitkän avioliiton väljähtyminen, mustasukkaisuus ja urakehitys, tai Soinnun kyseessä ollen haaveissa siintävä urakehitys.

Nyt kun tämä "väärinkäsitys" on korjattu (hih!) voin todeta, että Ruusun salaisuus on lämpimän viihdyttävää lukemista koronakotoiluun. Hauskaa ja herttaista arjen romantiikkaa ja chick lit tyylisiä väärinkäsityksiä. 

P.s. Jos jäit katselemaan kolmen pisteen käyttöä tuossa lainauksessa, kirja ei ole sitä valtoimenaan. En ollut lukiessani kiinnittänyt siihen edes huomiota, tarina vei niin mukanaan.