Liza Klaussmann: Punaisen sään tiikerit

Liza Klaussmann: Punaisen sään tiikerit

WSOY 2013, 389 sivua
Alkuteos: Tigers in Red Weather 2012
Suomennos: Mari Janatuinen

Toisen maailmansodan päätyttyä serkukset Nick ja Helena ovat nuoria aikuisia. Helena lähtee kihlattunsa kanssa Hollywoodiin ja Nick Floridaan oman miehensä kotiuduttua sodasta. Elämä on edessä, muttei se osoittaudukaan ruusuilla tanssimiseksi. Kumpikaan ei saa liitoistaan aivan sitä mitä suurin odotuksin lähtivät hakemaan ja reagoivat näihin pettymyksiin omilla tavoillaan. 50-luvun lopulla molempien perheet palaavat viettämään kesää Martha's Vineyardiin, lapsuuden malliin. Serkusten välille on tullut kitkaa, joka osaltaan johtuu Helenan lääkeriippuvuudesta ja runsaasta alkoholin käytöstä. Tarjottu apu kun ei aina tunnu avulta, jos omasta mielestä elämä on sujuvaa nykyiselläänkin.

Herman Melvillen lapsenlapsenlapsenlapsenlapsen Liza Klaussmannin Punaisen sään tiikerit oli täydellistä hellekesän lukemistoa. Odotin kuvausta paremman keskiluokan huolettomasta kesänvietosta drinkki kädessä uima-altaan reunalla, kun ongelmat ovat enemmän päänsisäisiä American Beautyn malliin ja juuri sitä sainkin. Mukaan tulee kuitenkin yllättävänkin tummia sävyjä kun Nickin tytär Daisy ja Helenan poika Ed löytävät lomaparatiisista ruumiin. Samoja tapahtumia käytiin läpi useamman henkilön kertomana mikä avasi kiinnostavia näkökulmia siihen miten eri tavalla eri sukupuolta ja sukupolvea olevat henkilöt kokivat saman tapahtuman ja toistensa teot ja reaktiot. Mielenkiinto säilyi ja suorastaan kohosi loppua kohden, kun vyyhti alkoi purkautua ja kulki suuntaan jota aloin jo hieman ennakoida, mikä taas ei vienyt mitään pois lukukokemuksesta, päinvastoin antoi tällä kertaa oivaltamisen tyydytystä.