Heinäkuun lukumaratonin kooste

Heinäkuun lukumaratonia vietettiin viime viikonloppuna suhteellisen kauniissa kesäsäässä. Niinpä ylläoleva kolmen kesämaratonin yhteinen kuva sopi hyvin ainakin heinäkuun maratonille. Toivotaan samaa myös elokuun maratonille jota emännöi Marika Oksan hyllyltä -blogissa :)

Me luimme yhdessä huimat 24855 sivua! Lisäksi äänikirjoja kuunneltiin yhteensä 9h 17min. Maratoniin osallistui 44 lukijaa, joten keskiarvoksi lukijaa kohden tulee huimat 565 sivua. Nyt taputamme itsellemme oikein mahtavat aplodit!

Maratoonarit lukivat sivumääräisesti 34-1595 sivua. Luimme enimmäkseen aivan eri kirjoja kuin kukaan muu, sillä luettuja tai osittain luettuja eri julkaisuja oli yhteensä 174. Tämän lisäksi muutamaa kirjaa luettiin kahden eri maratoonarin toimesta, mutta tällä kertaa ei löytynyt edes yksittäistä teosta jota olisi luettu useammassa kuin kahdessa osoitteessa.

En listaa teille sataaseitsemääkymmentäneljää teosta. Sen sijaan jaan teille vähän triviaa.

* Neljää kirjaa luettiin kahden eri maratoonarin toimesta. Nämä kirjat olivat Elias Koskimiehen Ihmepoika jonka lukivat Kirjakko ruispellossa sekä instassa minna_rr, Stephanie Garberin Caraval jota lukivat instagram-osallistujamme, Hanna Haurun Jääkansi joka luettiin Kirjapolkuni ja Kirjan jos toisenkin -blogeissa sekä Becky Albertallin Minä, Simon, homo sapiens, jonka luki suomeksi Twitter-osallistuja @oromehime ja englanniksi In search of Peter Panin Tessa.

* Alan Bradleyltä luettiin kolmea eri kirjaa. Tessalla (In search of Peter Pan) oli luettavana Filminauha kohtalon käsissä, Handella (Tuntematon lukija) Hopeisen hummerihaarukan tapaus sekä Minnalla (Ja kaikkea muuta) Loppusoinnun kaiku kalmistossa.

* Elena Ferrantea luettiin kahdessa blogissa. Bleue (Kirjapolkuni) oli valinnut luettavakseen Amalian rakkauden ja Kirsin Book Clubin lukija Airi luki Uuden nimen tarinaa. Anthony Doerria sekä luettiin että kuunneltiin äänikirjana. Kirsin Book Clubin Sasu luki Daavidin unta ja Kaikkia värejä blogissa äänikirjana oli Kaikki se valo jota emme näe.

* Viisi eniten ahkeroinutta lukivat yhteensä huimat 6020 sivua. 

Ykkössijan vei tällä kertaa 50 shades of books huimalla 1595 sivun suorituksella. Maratoonarin omien sanojen mukaan tähän meni aikaakin todellisuudessa vain 9 tuntia, joten huikea suoritus! 

Blake Crouch: Wayward Pines - Ei pakotietä (osittain, s. 275)
Elina Rouhiainen: Jäjitetty (s. 483)
Elina Rouhiainen: Vainuttu (s. 414)
Riad Sattouf: Tulevaisuuden arabi (s. 158)
Salla Simukka: Punainen kuin veri (s. 265)

Taikakirjainten Raija oli myös yli 1000 sivun lukija, tarkalleen ottaen sivuja kertyi 1007. Raija luki lähinnä Erin Hunterin sarjaa.

Erin Hunter: Villiin luontoon

Erin Hunter: Tuli ja jää

Erin Hunter: Salaisuuksien metsä

Erin Hunter: Myrsky nousee (osa)

N.K. Jemisin: The City Born Great -novelli

Bleue Kirjapolkuni -blogista luki yhteensä 986 sivua, maratoonaten pitkälti Hanna Haurun pienoisromaanien parissa.

Hanna Hauru: Raaka punainen Marja, Tyhjien sielujen saari, Liian pienet sandaalit, Paperinarujumala, Utopia eli erään kylän tarina ja Jääkansi

Toni Morrison: Koti

Ferrante: Amalian rakkaus

Linda Boström-Knausgård: Tervetuloa Amerikkaan

960 sivua luki Mari Kirjakko ruispellossa -blogista. Hänen lukemistonsa oli ehdottomasti yksi persoonallisimmista, sisältäen muun muassa runoja, sarjakuvaromaanin sekä osan Perustuslakivaliokunnan sotelausunnosta!

Elias Koskinen: Ihmepoika (kokonaan, 191 sivua)

Perustuslakivaliokunnan lausunto sotesta (osittain, 20 sivua)

JP Koskinen: Ystäväni Rasputin (kokonaan, 355 sivua)

Stina Niemi ja Aino Öhman: Elämäni: potilasrunoja (kokonaan, 94 sivua)

Marjane Satrapi: Pistoja (kokonaan, 134 sivua)

Moritz Stetter: Luther (kokonaan, 166 sivua)

Elokuun maratonin emäntämme Marika Oksan hyllyltä luki 925 sivua, mm nuortenkirjoja, novelleja ja sarjakuvakirjan. 

Jonathan Case: A New Deal (sarjakuva, 106 sivua)

Manuele Fior: 5,000 km per second (sarjakuva, 143 sivua)

Dasha Tolstikova: A Year Without Mom (kuvitettu kirja, 167 sivua)

Helen D. Boylston: Helenan oppivuodet (nuortenkirja, 153 sivua) 

Truman Capote: Aamiainen Tiffanyllä (3 novellia, 60 sivua)

Johanna Valkama: Linnavuoren Tuuli (romaani, 160 sivua)

Enid Blyton: Viisikko pelastaa salaisuuden (92 sivua, nuortenkirja)

Doris Lessing: Ruoho laulaa (romaani, 44 sivua)

Lisäksi haluan mainita Kirsin Book Clubin joka kymmenen naisen voimin luki yhteensä 1472 sivua.

* Vaikka kesä on perinteisesti dekkareiden kulta-aikaa, ne näkyivät maratonilla vähänlaisesti. Klassikkojakin luettiin enemmän, kenties loppukuun klassikkohaaste mielessä? Novellikokoelmat erottuivat taas joukosta, osittain ehkä välipaloina pidempien romaanien välissä, osittain ehkä juhannuksena käynnistyneen uuden novellihaasteen innoittamana. Novellihaastetta isännöi tällä erää Nipvet. 

* Alkuperäisistä ilmoittautuneista jäi pois maratonilta neljä, ainakin näin päättelen, koska heidän blogeihinsa ei ole ilmestynyt päivittyvää postausta eikä koostetta. Olen tarkistanut bloginne viimeksi tänään, mutta jos kuitenkin olitte mukana, eikä blogianne alla ole vasta listasta löydy, hihkaiskaahan kommenteissa :) Linkit löytyvät kaikkiin koosteisiin, jotka on kommentoitu tehdyiksi haastekoostauspostaukseen tässä blogissa.

Lopuksi vielä se tärkein, eli linkkejä osallistujien koosteisiin. Käykäähän tutustumassa, ehkä saatte lukuvinkkejä elokuun maratonille. Minä ainakin sain :)

50 shades of books

Bookishteaparty

Carry on reading

Cat, books & me

Hyllytontun höpinöitä

Hyönteisdokumentti

Iltatähden syttyessä

In search of peter Pan

Ja kaikkea muuta

Kaikkia värejä

Kirja vieköön

Kirjakko ruispellossa

Kirjan jos toisenkin

Kirjapolkuni

Kirsin Book Club

Klassikkojen lumoissa

Lampun varjossa

Lasisipulissa

Mrs Karlsson lukee

Musteella ja hopealla

Oksan hyllyltä

Rapatessa roiskuu

Sheferijm - Ajatuksia kirjoista

Sivu Sivulta

Sivujen välissä

Skies and fairytales

Suketus

Susan kirjahyllystä

Taikakirjaimet

Tiina Pasanen

Tuntematon lukija

Tänään luin

Unelmien aika

Yöpöydän kirjat

Heitä saatoit seurata instagramissa ja / tai Twitterissä:
Scart_t, Twitterissä @Scart_t ja Instagramissa @Scarbalo
Heli, Twitterissä @helipauliina ja Instagramissa @heli.pauliina
Geo, Instagramissa @renttupentu ja mahdollisesti Twitterissä @ruttokoira
Tessa, Instagramissa @in_search_of_peter_pan
Veera Kämäräinen, Instagramissa @kirjahullu
Minna instassa @minna_rr
Emmi Nääppä Twitterissä @emminaappa
Anonyymi Twitterissä @oromehime ja mahdollisesti instassa @neo_nuu
Riksuliini instassa @riksuli78 ja Twitterissä @lehto_riikka
Anonyymi Twitterissä @Kahjoska
Unknown instassa @kuuniina

Tämän koosteen myötä emännyys on minun kohdaltani taputeltu ja heitän pallon Marika Oksalle. Itse olen innolla lähdössä mukaan myös elokuun maratonille, joten sitä odotellessa!

Postaa maratonkoosteesi tänne :)

Ensimmäiset maratonlukijat ovat aloittaneet urakkansa jo perjantaiaamuna ja saavat siten urakkansa valmiiksi jo lauantaiaamuna :)

Kun teette koontipostauksia blogeihinne, olkaa kilttejä ja ilmoittakaa selkeästi lukemanne sivumäärä ja jos jaksatte, listatkaa lukemanne kirjat. Jos olette lukeneet jonkin kirjan vain osittain, merkatkaa sekin näkyviin, esim

Jane Austen: Ylpeys ja Ennakkoluulo 165 sivua (osittain)

Linkittäkää oma koosteenne kommentteihin.

Jos sinulla ei ole blogia, voit kirjoittaa suoraan tämän postauksen kommentteihin montako sivua luit ja mitä kirjoja.

Lukuiloa!

Päivittyvä postaus: Kesälukumaraton II/III (2017)

Lauantai
Klo 16
Lopullinen sivumäärä 821.

Hyvin ehdin vielä tunnissa käydä läpi Albert Edelfeltin porvoolaismalleista kertovan runsaasti kuvitetun kirjan Saariston väkeä ja huvilaneitejä. 

Lauantai
Klo 14.55
Sivuja yht 709

Tämä päivä on käynnistynyt vähän laiskanpuoleisesti, luin kuitenkin puoli neljään asti yöllä. Sinun tähtesi edistyi 35 sivua. Nyt sain luettua Äidin pikku pyövelin loppuun, 14 novellia. Aika makaaberia huumoria, ei kaikkien makuun, mutta minä otin vastaan.

Lauantai
02.13
Sivuja yht 584

Vaihdoin toiseen novellikokoelmaan jota muistan aikoinaan luetun (ja muistelisin että myös kehutun) kirjablogeissa, nimittäin Claire Castillonin Äidin pikku pyövelin. Olen nyt lukenut viisi ensimmäistä ja kyllä, nämä luistavat hyvin! Kello on nyt vaan sen verran paljon ja väsyttääkin jo, että taidan siirtyä makkariin ja lukea hiukan tuota kesken olevaa romaaniani, joka on Venla Hiidensalon Sinun tähtesi.

Klo 01.25
Sivuja yht 545

Otin seuraavaksi lukuun Tarja Leinosen novellikokoelman Liian ruskea miniä. Niminovelli vaikutti lupaavalta, mutten ole täysin vakuuttunut, että luen tätä loppuun ainakaan yhteen menoon. Novellit on jaettu neljän isomman otsikon alle ja luin niistä ensimmäisen kokonaisuuden, yhteensä kuusi novellia ja 56 sivua.

Lauantai
Klo 0.32
Sivuja yht 489

Päätin sitten ottaa pinkasta Jarno Mällisen Kotirintaman ja sehän tuli luettua yhdeltä istumalta. Tämä oli oikeasti rankempi lukukokemus ainakin minulle, kuin tuo Haurun Jääkansi. Varmaan siksi että tuo Kotirintaman poika sai pelätä ihan jatkuvasti. Nyt suihkuun ja jotain yöpalaa, mutta lukeminen jatkuu vielä.

Perjantai
Klo 22.29
Sivuja yht 322

Haurun Jääkansi tuli nopeasti luettua, eikä se NIIN järkyttävä tarina ollut kuin kuvittelin, vaikkei missään nimessä kevyt välipalakaan. Sitten miettimään seuraavaa kirjaa.

Perjantai 
Klo 21.39

Tuli puhelun takia aiottua pidempi tauko. Nyt jatkan maratonia Hanna Haurun pienoisromaanilla Jääkansi. Sen verran olen arvioita lukenut, että luvassa on rankka tarina lapsen suulla.

Perjantai
Klo 20.18
Sivuja 205

Avioliittoon ranskalaisittain on nyt luettu loppuun. Ihan sujuvalukuista tekstiä johon oli helppo keskittyä. Ei mitään käsitystä mitä lukisin seuraavaksi ja nyt on sitä paitsi iltauutisten yli kestävä tauko. Eiköhän sillä välillä ehdi uuden kirjankin valita. 

Perjantai

Klo 18.44

Luettuja sivuja 152

Tämänkertainen maratonemäntännekin on päässyt lukemisessaan vauhtiin ja ihan kivasti onkin :-)

Aloitin oman urakkani klo 16 pähkäiltyäni ensin valehtelematta tunnin verran mihin kirjaan tartun ensimmäiseksi. No okei, tuon tunnin aikana myös kuvasin kirjapinkkani ;)

On minulla ainakin valinnanvaraa! Pähkäilyn tuloksena päätin olla tällä kertaa lukematta ainakaan pelkästään novellikokoelmia (joka oli taktiikkani kesäkuun maratonilla) ja aloittaa siksi romaanista. Tosin Leena Rantasen Avioliittoon ranskalaisittain ja muita kertomuksia Pariisista ei ole varsinainen romaani, vaan kertomuskokoelma pariisilaistuneen suomalaisnaisen kynästä. 

Tylsästi sama tausta, mutta en ole yhtä pikaista jääkaapilla käyntiä lukuunottamatta hievahtanut lukupaikaltani paviljongista, kun ilmakin on enimmäkseen suosinut. Täällä syreenien tuoksussa siis nautin yllättävän kauniiksi kääntyneestä kesäillasta, vaan nyt on ruokatauon aika. Kokkimieheni on loihtinut ruuaksi kaalikeittoa, molempien lempparia.

#pridelukuviikko: Kaikella rakkaudella

Helsinki Pridea vietetään tänä vuonna 26.6-2.7. Kirjabloggaajat osallistuvat tempaukseen lukemalla ja bloggaamalla HLBTQ-kirjallisuutta tämän viikon aikana. Haastetta emännöi Niina T. Yöpöydän kirjat -blogista.

Johanna Korhonen & Jeanette Östman

Kaikella rakkaudella

168 sivua

Into kustannus, 2014

Ruotsinkieliset tekstit on suomentanut Riikka Toivanen

Mietin pitkään jonkin romaanin lukemista Pride-viikon lukuhaasteeseen. Koska olen asettanut tavotteekseni lukea tänä vuonna hieman useamman kuin viime vuotisen yhden tietokirjan, päädyin kuitenkin valitsemaan tietokirjan ja näin luettavakseni tuli 14 tarinaa vaaleanpunaisten kansien välissä.

Johanna Korhosen ja Jeanette Östmanin toimittama tietokirja Kaikella rakkaudella kertoo neljätoista erilaista tarinaa siitä millaista on olla homo, lesbo tai transsukupuolinen 2000-luvun Suomessa. Lähestymistapoja aiheeseen on lähes yhtä monta kuin kirjoittajaakin, kuka vakavammin asialinjalla ja yleisellä tasolla pohdiskellen, kuka oman elämänsä esimerkkejä hyödyntäen, kuka huumorin keinoin.

"Ted, puolet kasitiestä ajoi juuri ojaan! Tulitko tosiaan kaapista suorassa lähetyksessä?" Näin luki tekstiviestissä, jonka eräs kollega lähetti minulle, kun olin muutama minuutti aiemmin tunnustanut Radio Extremin kuuntelijoille homoseksuaalisuuteni.
Oikeastaan se ei ollut mikään iso juttu. Olin ollut homo avoimesti melkein kymmenen vuotta, tosin kaksi ensimmäistä vuotta biseksuaali, koska se kuului asiaan. Pitää nimittäin antaa ystäville aikaa sulatella asiaa. Tämän tapahtuessa kesäkuussa 2008 olin toiminut juontajana suunnilleen kuukauden ja miettinyt monta kertaa, miten tulisin ulos suorassa lähetyksessä. Tuntuu vähän tyylittömältä vain sanoa se kahden laulun välissä. "Siinä oli Britney Spearsin tuorein single, minä muuten olen homo, ja nyt kuuntelemme vähän Kentiä."

Näin aloitti oman puheenvuoronsa radiojuontaja Ted Urho. Mukaan on saatu muitakin julkisuudesta tuttuja henkilöitä kuten kansanedustaja Jani Toivola, sekä työpaikkansa seksuaalivähemmistöön kuulumisestaan johtuen menettäneet Marja-Sisko Aalto ja toinen kirjan toimittajista, journalisti Johanna Korhonen. Marja-Sisko syntyi Olli-Veikkona vuonna 1954 ja kohahdutti vuonna 2008 ilmoittaessaan Imatran kirkkoherran virassa toimiessaan olevansa intersukupuolinen ja aikovansa korjata sukupuolensa miehestä naiseksi. Marja-Sisko yritti palata kirkkoherran virkaansa vuoden virka- ja vuorotteluvapaan jälkeen, mutta Imatran seurakunnasta erosi moninkertainen määrä jäseniä joten Aalto pyysi lopulta eroa ja toimii nykyään notaarina. Johanna Korhosen monet muistanevat siitä, että Lapin Kansan vastavalittu päätoimittaja irtisanottiin samoin tein "luottamuspulan" takia, tai sitten siksi, että Alma Mediassa keksittiin liian myöhään Korhosen elävän rekisteröidyssä parisuhteessa naisen kanssa. Korhonen haastoi Alma Median oikeuteen laittomasta irtisanomisesta ja voitti jutun hovissa. Molemmat kertovat kirjassa näihin liittyvistä tuntemuksistaan. Aalto pohtii mm mitä pelkoja tuntevat he, jotka pelkäävät erilaisuutta ja toisaalta he, jotka itse ovat erilaisia. Korhonen kertoo läpikäymästään prosessista Alma Median kanssa ja toisaalta heteroseksuaalisesta valtarakenteesta ja erityisesti miehiltä saamastaan ikävästä palautteesta, tyyliin "hukkaan menee nuokin ryntäät".

Julkisuudessa on puitu myös Susanna Airolan tapausta. Airola ja ex-miehensä kertoivat juurikin Kaikella rakkaudella -kirjassa yhteisen tarinansa siitä miten Susanna rakastui naiseen ja miten Airolan mukaan piispa Eero Huovinen käytännössä savusti hänet ulos pastorin virastaan. Huovinen on tämän kiistänyt. Kuitenkin sekä Airola että Aalto ovat kokeneet kirkon nokkamiesten painostuksesta joutuneensa hakemaan eroa virastaan. Aalto on kertonut hakeneensa yli kolmeakymmentä kirkon virkaa ennen kuin sai notaarin toimensa Kuopion seurakunnasta.

Sekä Aalto että Airola ovat julkaisseet muutakin kirjallisuutta kuin osuutensa Kaikella rakkaudella -kokoelmassa. Aalto on kirjoittanut muun muassa kaksi dekkaria. 

Kirja tarjoili ennestään tuttuja näkökulmia mutta toisaalta opin siitä myös paljon uutta. Rita Paqvalénin kertomus oli yksi kiinnostavimmista. Hän avasi omien yksilöityjen muistikuviensa myötä erilaisia tapahtumia jotka ovat olleet virstanpylväitä niin hänelle itselleen kuin yhteiskunnalle. Vuosi 2000 oli hänelle erityisen merkityksellinen. Silloin valittiin presidentiksi Tarja Halonen, jonka Paqvalén näki feministisesti uskottavana, vähemmistöjen puolesta itsensä likoon laittavana ja kulttuurimyönteisenä. Samana vuonna Paqvalén tapasi elämänkumppaninsa ja perusti yhdessä muutaman muun naisen kanssa LBT-kulttuurifestivaalin Tribadien yöt ja päivät. 

Toinen kirjan takana olevista, Jeanette Östman, avasi seikkaperäisesti vaimonsa synnyttämän lapsen huoltajuuden ja adoption monimutkaisia koukeroita mm Kelan ja hovioikeuden kanssa asioidessa. Heille kun kävi niin, ettei käräjäoikeus antanutkaan Östmanille huoltajuutta vaikka näin äidin tekemissä hakemuksissa naisparien kanssa oli ollut tapana toimia, ja he joutuivat hakemaan huoltajuutta aina hovioikeudesta saakka.

Kaikella rakkaudella julkaistiin helmikuussa 2014, samana päivänä kun eduskunta alkoi käsitellä aloitetta sukupuolineutraalista avioliittolaista. Vuonna 2014 Suomessa oli 2435 rekisteröityä parisuhdetta. Lakiehdotus aiheutti paljon keskustelua, kyseltiinpä eduskunnassa mm. Sipilän jumalanpelosta, mutta läpihän se meni ja astui voimaan maaliskuussa 2017. Merkittäviä muutoksia on myös lakiin sisältyvissä liitännäislaeissa, joiden myötä mm samaa sukupuolta olevat avioparit saivat adoptio-oikeuden. Kirjassa vuonna 1968 syntynyt näyttelijä Kristoffer Möller ounasteli olevansa liian vanha kun se päivä koittaa. Montaakohan samaa sukupuolta olevaa paria lapsionni adoption muodossa lähivuosina tai edes -vuosikymmeninä lykästää? Vaikka viime vuosikymmenet ovat tuoneet paljon lakipykälien helpotusta sekä lisänneet suvaitsevaisuuden ilmapiiriä, on molemmissa vielä paljon kehittämisen varaa.